Aiempaa useammalle nuorelle kertyy jopa yli 30 sairauspoissaolopäivää vuoden aikana.
”Poissaolojen pitkittyessä pysyvämmän työkyvyttömyyden riski kasvaa. Siksi on tärkeää päästä kiinni taustalla oleviin syihin. Nuorilla aikuisilla pitkät poissaolot aiheutuvat yhä useammin ahdistuneisuushäiriöistä”, toteaa tutkimusjohtaja Laura Pekkarinen Kevasta.
Tutkimukset osoittavat, että nuoret pääsevät muita harvemmin vaikuttamaan työhönsä ja he kokevat haasteita henkisen työkykynsä kanssa.
”Nuoria työntekijöitä tulee tukea ennakoiden ja vahvistaa heidän paikkaansa työelämässä. Työkyvyn heikentyessä kannattaa sairauspoissaolon sijaan etsiä ratkaisuja, joilla tuetaan nuorten työelämäyhteyttä ja työssä jatkamista”, Pekkarinen sanoo.
Sen sijaan 50–59‑vuotiailla sairauspoissaolopäivien määrä väheni edellisvuoden tapaan. Yli 60-vuotiaille sairauslomat taas lisääntyivät.
Sairauspoissaolot lisääntyivät hyvinvointialueilla erityisesti lähihoitajilla ja hammashoitajilla, hoitotyön avustavissa tehtävissä ja sosiaalialan ohjaajilla. Lähihoitajilla sairauspoissaoloja oli viime vuoden lopussa keskimäärin yli 22 päivää.
Kunnissa sairauspoissaolopäiviä kertyi viime vuonna eniten varhaiskasvatuksessa (keskimäärin 18,8 päivää työntekijää kohden). Myös varhaiskasvatuksessa pitkät poissaolot ovat yleistyneet ja aiempaa useampi on poissa töistä yli 30 päivää vuodessa.
Poissaolojen määrä vaihteli eri hyvinvointialueiden välillä – alimmillaan se oli 14 päivää ja ylimmillään 20 päivää. Vähiten poissaoloja kertyi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sekä Husin henkilöstölle, eniten Kymenlaakson hyvinvointialueen henkilöstölle.
Kevan mukaan työkyvyttömyydestä aiheutui viime vuonna hyvinvointialueille lähes 600 miljoonan euron ja kunta‑alalle lähes 700 miljoonan euron välittömät kustannukset.
”Pienetkin vähennykset poissaolopäivissä ovat julkisella sektorilla vaikutuksiltaan merkittäviä, koska kyseessä on työvoimavaltainen ala”, Laura Pekkarinen painottaa.
Toisaalta keskimäärin noin joka neljännellä työntekijällä ei ollut lainkaan sairauspoissaoloja vuoden 2025 aikana.
Kevan aineisto perustuu noin 166 000 kunta-alan sekä noin 252 000 hyvinvointialueiden työntekijän sairauspoissaolotietoihin.
