Kun hoitajien ääni kuuluu, kehittämisestä ei tule pelkkää käskytystä

Sote-alalla ei ole muuta tehtykään kuin uudistettu vimmatulla tahdilla hoitotyötä. Välillä seuraava kehittämisprojekti on alkanut ennen kuin entisestä on ehditty saada tulokset. Yhdessä työpaikassa hoitajat ovat aidosti mukana kehittämissä työyhteisön yhteisiä käytäntöjä, toisessa heistä on vain paperinmakuinen maininta projektisuunnitelmassa.

Kuva: Canva

Hoitajien kehittämistyöt koskevat usein omaan potilastyöhön liittyviä vastuualueita. Sellaisia ovat esimerkiksi lääkehoito, elvytys tai MS-hoitajan työnkuva. Moniammatillisessa tiimissä on helppo ymmärtää, että hoitajat ovat oman alansa asiantuntijoita.

Siirryttäessä kehittämään koko henkilöstön asioita, hoitajien ääni kuuluu välillä heikonpuoleisesti. Väitän, että ne työpaikat selviävät hoitajapulasta, jotka eivät tyydy vain kuuntelemaan puolella korvalla hoitajien mielipiteitä. Kaikkia arvostavalla työpaikalla työnantaja käyttää myös hoitajien asiantuntemusta koko työpaikan suuntaviivojen kehittämiseen. Siitä on useita hyviä esimerkkejä.

Valitettavasti olen törmännyt myös siihen, että niin sanottu kehittäminen vaikuttaa pikemminkin hoitajien käskytykseltä. Tiukat muutosohjeet ilmoitetaan ylhäältä annettuina ilman todellisia vaikutusmahdollisuutta lopputulokseen. Se on poikkeuksetta johtanut voimakkaaseen muutosvastarintaan ja kokemukseen, ettei hoitajan monipuolisia kykyjä ja osaamista arvosteta.

Yhdenvertainen osallistuminen kehittämiseen on mielekästä ja sitouttaa hoitajia työhönsä. Siksi on tärkeää, että oman työpaikan arvoihin, rakenteisiin ja sisäisiin linjauksiin on mahdollista aidosti vaikuttaa. Tämä on myös vinkki niille, jotka miettivät työkseen hoitoalan veto- ja pitovoiman vahvuutta tai heikkoutta.

Tärkeää on sekin, että kehittämisen resurssit ovat kunnossa. Harva halua tehdä kehittämistyötä hoitotyön kanssa yhtä aikaa ilman kehittämiseen varattua aikaa ja rahoitusta. On hyvä muistaa, että riittävä kehittämiseen suunnattu resurssi ja hyvistä tuloksista palkitseminen ovat muun muassa hoitajan työssäjaksamista ja työn imua koskevia asioita.

Mistä tällaiset ajatukset sitten tulivat mieleeni? Olen seurannut hyvinvointialueiden varsin erilaisia lähtökohtia yhteiseen kehittämiseen ja miettinyt sitten, millainen vaikutus hoitajilla yhteiskehittämisessä on tai tulisi olla. Hoitajat kun ovat terveysalan suurin ammattiryhmä.

 

Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille. Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.

Suosittelemme sinulle