Kun viina ei enää maistu

Kuvateksti
Kuva: Pexels

Alkoholijuomien kokonaiskulutus on laskenut vuodesta 2008 lähtien. Erityisesti väkevien juomien kulutus on laskenut reippaasti. Sen sijaan virvoitusjuomien ja kivennäisvesien myynti on viime vuonna kasvanut.

Panimoliitostakin myönnetään, ettei kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen vauhdittanut alkoholijuomien myyntiä. Kurkistus viime vuoden Päihdetilastolliseen vuosikirjaan kertoo, että väljempää alkoholipolitiikkaa kaipasi enää 35 prosenttia väestöstä. Monet eivät näe järkisyitä juomiselle.

Erityisesti nuorten mielestä alkoholin käytössä on vain vähän hohtoa. Kouluterveyskyselyssä entistä useampi nuori on raitis. Myös nuorten alkoholin kokonaiskulutus laskee.

Alkoholi on turhan kallista ja nuoret ovat tiedostavampia kuin aiemmin. He ovat myös todistaneet riittävästi aiempien sukupolvien läträämistä. Moni nuori ajattelee rajun alkoholinkäytön kertovan syrjäytymiskierteestä, päihde- ja mielenterveysongelmasta tai ainakin niiden riskistä.

Myös ”kaikki muutkin juovat” -selitys mene yhä harvemmin läpi teinin vanhemmalle. Nuoren kunnon tarkistaminen vapaa-ajalla on nopeampaa kuin aiemmin. Hyvin helppoa siitä tekee teknologia, kuten videoviestit.

Monella vanhemmalla on myös mahdollisuus työskentelyyn kotoa käsin. Lisäksi harrastukset ovat usein koko perheen yhteisiä. Alkoholin juominen liittyy vanhempien ja lasten yhdessä tekemiin juttuihin myös kotona yhä harvemmin. Päihdetilastollisen vuosikirjan mukaan 15 vuotta täyttäneet suomalaiset käyttävät vajaa tuhat euroa vuodessa alkoholiin. Monessa perheessä se on iso raha käytettäväksi muihin menoihin.

Historian havinaa ovat myös työpaikat, joissa vietetään pitkiä kosteita lounaita. Väkisin juominen kaupanteon vauhdittamiseksi on jo kaupparatsuistakin vanhanaikainen ajatus. Yhä enemmän on työpaikkoja, joissa ei juodaan alkoholia työaikana koskaan – eikä alkoholi maistu työporukalle työpäivän jälkeen.

Yhdessä työkaverin kanssa mennään lenkille, treenaamaan, leffaan, testaamaan uusi ruokapaikka tai juomaan erikoiskahvit. Osa firmoista maksaa terveysintoilijoille paremmasta työkyvystä tai tukee liikuntaharrastusta ja päihteettömyyttä. Toiset houkuttelevat terveystottumuksiaan muuttavia työntekijöitä bonuksilla. Hyvinvoivat työntekijät ovat menestyvän firman imagolle tärkeitä ja työpaikan alkoholiohjelma itsestään selvyys.

Julkkiksenkaan touhua känniääliönä ei enää ihailla, saatika katsota hyvällä. Sen sijaan julkkis saa (halutun) imagoskandaalin aikaan julkaisemalla mielipiteen, kuvan tai videonsa sopivaan aikaan sosiaalisessa mediassa. Monen ihmisen kädessä kun on vapaa-ajalla yhä useammin pullon sijasta älypuhelin.

Sitkeässä elää silti suomalaisen viinapään kaksinaismoralismi. Humaltuminen on out, mutta paljon viinaa sietävää pidetään edelleen kapakan surullisen kaihoisana sankarina. Ilmiössä on ilmeisesti vielä ripaus menneen maailman lumoa. Pikkuhiljaa sekin karisee, kun viina ei suomalaisille entiseen tapaan maistu.

 

Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille.

Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.