Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue käynnistää yhteistoimintaneuvottelut talouden tasapainottamiseksi. Tavoitteena on vähentää henkilöstökuluja arviolta noin 30 miljoonalla eurolla vuonna 2027.
Neuvottelut koskevat Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen koko henkilöstöä eli 18 000 työntekijää. Alustavan arvion mukaan vähennystarve on arviolta 500 henkilötyövuotta. Henkilöstöä pyritään vähentämään esimerkiksi eläköitymisten ja määräaikaisten työsuhteiden päättymisen kautta. Myös lomautukset, osa-aikaistamiset ja irtisanomiset ovat mahdollisia.
"Olo on tyrmistynyt ja sanaton", kuvaa tehyläisten tunnelmia ammattiosaston puheenjohtaja Heini Alpua. Hän arvelee, että kaikki työntekijät eivät vielä ole suurutta sisäistäneet.
Alpuan mukaan hyvinvointialue on käynyt lähes 50 isompaa ja pienempää yhteistoimintaneuvottelua. Niillä on pyritty löytämään säästöjä ja tehostamaan toimintaa.
Hyvinvointialueen valtiolta saama rahoitus kasvaa vuonna 2027 arviolta 1,6 prosenttia. Kasvu on hyvinvointialueen mukaan kuitenkin selvästi matalampi kuin esimerkiksi palkkojen ja ostopalvelujen kustannusten nousu. Lisäksi kansalliset lakimuutokset vähentävät hyvinvointialueiden rahoitusta.
"Valtion pitää taata hyvinvointialueille riittävä rahoitus. Meiltä on viety mahdollisuus kehittää toimintaa."
Muutoksia voi tulla henkilöstön tehtävänkuviin, työntekopaikkaan, työaikamuotoon ja palkkaukseen. Myös toiminnan uudelleenjärjestelyt ja ulkoistamiset ovat mahdollisia.
Hyvinvointialueen mukaan vähennykset kohdistuvat pääasiallisesti henkilöstöön, joka toimii johtaja- ja esihenkilötehtävissä, asiantuntijatehtävissä sekä hallinnon ja tukipalvelujen tehtävissä.
Tavoitteena on, että vähennykset kohdistuvat mahdollisimman vähän sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen perustehtäviin eli asiakas- ja potilastyötä tekevään henkilöstöön.
"Neuvotteluesitys koskee kuitenkin koko henkilöstöä", huomauttaa Alpua.
Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, jonka myötä hyvinvointialueilla on mahdollisuus kattaa kertyneet alijäämät aiempaa pidemmässä määräajassa.
