Kuva: Unsplash

Kuudes aisti

Jollain sairaanhoitajilla on kuudes aisti. He tietävät heti osastolle tultuaan ja potilaan nähdessään missä mennään. Potilaan ei tarvitse sanoa sanakaan. Hänen tarvitsee vain myöntävästi vastaamalla vahvistaa, mitä sairaanhoitaja hänelle juuri sanoi.

On mystinen kokemus seurata tällaisten kollegoiden hoitotyötä. He ovat jotenkin aistit avoinna ja valppaina tehdessään työtään. He havainnoivat potilaasta ja ympäristöstä vaistonvaraisia asioita.

Muistan eräänkin hoitajan sanoneen potilaani tarvitsevan lisälääkettä. Vitaalitutkimukset tai potilaan haastattelu eivät viitanneet siihen. Puolen tunnin kuluttua lääkettä tarvittiin potilaan sairauskohtauksen hoitamiseen. Olisi tarvittu jo aiemmin, sanoi potilas minulle myöhemmin.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Olen kysynyt näiltä sairaanhoitajilta, mikä saa heidät reagoimaan etukäteen mahdottomilta tuntuviin tilanteisiin. Olen ollut paikalla, kun sairaanhoitaja anelee työryhmää vielä kerran tarkistamaan epäolennaiset testitulokset. Ja hän on ollut oikeassa.

Poikkeuksetta nämä sairaanhoitajat alkavat kiemurrella tuolissaan, kun kysyn heiltä mistä heidän tietonsa on peräisin. Vastaukset ovat epämääräisiä. Elämänviisautta, vuosikymmenten kokemusta hoitotyöstä, tunne tai ajatus siitä ettei kaikki ole potilaalla hyvin.

Lähes kaikilla sairaanhoitajilla on empaattinen kyky kohdata potilaita. Osa meistä vain kytkee tietynlaisen kuudennen aistin ”pois päältä” hoitotyössä. En tiedä onko se osa käypä hoitoon perustavaa koulutusta, kiireistä työpäivää vai suojautumista työn ja tiedon kuormittavuudelta. Pelätään, että kuudes aisti voi olla väärässä.

Sen tiedän, että ihailen suunnattomasti sairaanhoitajia, jotka käyttävät työssään kuudetta aistiaan. Mitä ikinä se sitten onkaan. Mitä mieltä muuten olet, arvostetaanko vaistonvaraista tietoa hoitotyössä tarpeeksi vai onko kuudes aisti silkkaa pötyä?

 

Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille.

Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.

Kommentit

Käyttäjän Johanna Olli kuva

Tutkimuksethan kertovat, että niin hoitajilla kuin muidenkin alojen ammattilaisilla (esimerkiksi lentäjillä) kokeneet osaajat uskaltavat ja osaavat käyttää intuitiivista tietoaan (yhdistettynä kaikkeen muuhun tietoon), mutta eivät yleensä osaa selittää sen käyttöä. Noviisit sen sijaan luottavat lähinnä kirjatietoon.

Siihen nähden on harmillista, että intuitiivista tietoa ei mielestäni hoitotyössä ja sen koulutuksessa arvosteta tarpeeksi. Varmaan sekä siksi, että se saisi alan kuulostamaan epäprofessionaaliselta (vaikka ei tarvisi! Kun sentään lentäjätkin!) ja myös siksi, että sitä on vaikea opettaa.

En tiedä, liittyykö tämä intuitiivisen tiedon käyttö muihin potilaan kohtaamisen taitoihin, mutta intuitioni sanoo, että liittyy :) Tutkimustieto nimittäin useassakin kohtaa on osoittanut, että ammatillisen koulutuksen alussa hoitajaopiskelijat osaavat paremmin kuunnella potilaita kuin koulutuksen lopussa tai valmiina ammattilaisina. Ja se on musta tosi huolestuttava tieto: pilaako koulutus siis potilaan kuuntelun taitoja ja mahdollisesti myös intuition kuuntelua? En muista, että noissa noviisista ekspertiksi -tutkimuksissa olisi tutkittu opiskelijoita, vaan lähinnä tuoreita ammattilaisia ja kokeneita sellaisia.

Käyttäjän Jan Holmberg kuva

"ammatillisen koulutuksen alussa hoitajaopiskelijat osaavat paremmin kuunnella potilaita kuin koulutuksen lopussa tai valmiina ammattilaisina." Tosi huolestuttavaa, jos näin on.

Käyttäjän Johanna Olli kuva

Tähän tutkimuksee viittasin: Suikkala, Arja 2008. Nursing student-patient relationship and associated factors
https://www.doria.fi/handle/10024/33578. "Neljännen vuoden opinnot olivat merkitsevästi yhteydessä auktoritatiiviseen suhteeseen."

Mainos
Mainos