Kuva: Pexels

Miehen tasa-arvo sairaanhoitajan työssä

Maailman talousfoorumin tutkijat ilmoittivat, että naisten tasa-arvoon kuluu yli 200 vuotta. Näin on erityisesti sukupuolten välisen palkkauksen ja työllistymisen mahdollisuuksien suhteen. Tieto selviää uudesta Sukupuolten välinen kuilu -raportista.

Hyvä uutinen on, että Suomella pyyhkii maavertailussa hyvin. Se on kolmen kärjessä Islannin ja Norjan jälkeen. Palkkatasa-arvon kaventuminen on kuitenkin maailmassa pysähtynyt. Näin tapahtuu ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen.

Oma kokemukseni sairaanhoitajan töistä on palkkauksen suhteen tasa-arvoinen. Minulle ei ole koskaan maksettu parempaa palkkaa kuin naiskollegalleni. Sen sijaan sairaanhoitajan palkka tuntuu olevan ainakin sata vuotta jäljessä yleistä palkkakehitystä. Palkkakuopassa seistessänikin olen tasa-arvoinen naiskollegoideni kanssa.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Olen kaksi kertaa saanut henkilökohtaisen lisän. Sen myöntäminen on perusteltu asiakastyytyväisyydellä, kouluttautumisella ja työpaikan käytäntöjen kehittämisellä. Naiskollegani saivat lisän vastaavilla ansioilla.

Rahassa laskettuna olen toki ansainnut useita mies- ja naiskollegoitani enemmän. Syy on yksinkertainen. Olen tehnyt mielelläni ylitöitä työpaikalla ja keikkavuoroja henkilöstöpalvelujen kautta.

Sairaanhoitajana olen saanut aina kohtalaisen helposti töitä. Ilkeimpien naiskollegoiden mielestä hyvät työllistymismahdollisuudet ovat johtuneet haarovälistä, ei korvien välistä. Heistä miehiä palkataan helpommin ja miehet pääsevät muutenkin hoitotyössä naiskollegoita helpommalla.

Muistan myös kollegoiden kommentit, joiden mukaan miehet ovat tervetulleita naisvaltaiseen työporukkaan. Se kuulemma jollain tavalla tasaa työilmapiiriä ja tuo uusia näkökulmia hoitotyöhön. Miehet on nähty myös monia naishoitajia rennompina työkavereina ja työt ovat miesten kanssa sujuneet sen kummempia ihmettelemättä.

Vaikea sanoa, ovatko yllä mainitut näkökulmat toisiaan parempia, ja onko niissä kuulopuheita enempää perää. Aikoinaan sairaanhoitajan virkaa hakiessani valintaa koskevat asiakirjat olivat julkisia ja virka myönnettiin sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksellä. Päätökseen tyytymättömille oli varattu valitusmahdollisuus.

Kokemukseni mukaan sairaanhoitajan työt ovat hoitotyössä jakautuneet aika lailla tasan sukupuolesta riippumatta. Palkkatasa-arvokin on toteutunut sairaanhoitajakollegoiden kesken. Ainakin näissä asioissa sairaanhoitajan työ on ilmeisesti pari sataa vuotta aikaansa edellä.

 

Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille. Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.

 

Kommentit

Käyttäjän Anonyymi kuva

Kirjoittaja ei tässä musta huomioi sellaista asiaa, että hän on valinnut matalampi palkkaisen alan, kun taas naisille se ei ole vaihtoehto vaan tämä on se palkka johon on tyydyttävä.
Haluaisin huomauttaa myös, että jos perheessä on lapsi kipeänä, niin edelleen nainen on se, jonka oletetaan jäävän kotiin, kun mies menee tekemään ne tärkeät työnsä - ja näin se edelleen menee valitettavan usein.
Tässä tekstissä liikutaan niin hatarasti tasa-arvon parissa, että musta olisi ollut Tehyltä suoraselkäistä olla julkaisematta tälläistä etuoikeutettua retostelua. Mutta Tehyhän ei ole tunnettu suoraselkäisyydestään.

Käyttäjän Jan Holmberg kuva

Tässä tekstissä ei reposteltu etuoikeutetulla asemalla, vaan kerrottiin avoimesti ja rehellisesti kokemus sairaanhoitajan työstä. On vaikea nähdä, että naisten on tyydyttävä sairaanhoitajan työhön tai palkkaan, kun esimerkiksi terveysalalle kouluttautuvista lääkäreistä yli puolet ovat naisia. Itse en pidä merkittävänä sairastuneen lapsen kanssa kotiin jäävän henkilön sukupuolta, eikä näin ole oletettu myöskään niilä työpaikoilla, joilla olen työskennellyt. Suoraselkäistä olisi ollut myös julkaista kirjoittamasi kommentti nimelläsi.

Mainos
Mainos