”Pitkiltä poissaolojaksoilta voivat suojata hyvät elintavat. Esimerkiksi säännöllinen työmatkapyöräily olisi yksi tapa kohentaa kuntoa ja vähentää poissaoloja.”
Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksessa on seurattu 11 kunnan henkilöstön sairauspoissaoloja vuodesta 2000 alkaen. Vuodesta 2023 alkaen tutkimusjoukko muuttui, kun sote- ja pelastustoimen henkilöstö siirtyi Helsinkiä lukuun ottamatta hyvinvointialueiden palvelukseen. Sote-uudistuksen jälkeen kunnissa jatkaneiden työntekijöiden sairauspoissaolot vaikuttavat pysyneen aiemmalla tasolla.
Kunta-ala on naisvaltainen, ja sairauspoissaoloja oli vuonna 2025 enemmän naisilla (17 päivää) kuin miehillä (12 päivää). Sukupuolten välinen ero liittyy myös ammattien sukupuolittuneisuuteen, koska kunta-alan ammateissa on edelleen vahva sukupuolijako.
Ammattiryhmien sosioekonomiset erot sairauspoissaoloissa ovat pysyneet vakaina: johto- ja asiantuntijatehtävissä sairauspoissaoloja on vähemmän kuin ruumiillista tai hoito- ja palvelutyötä tekevillä.
Kunta-alan suurimmat ammattiryhmät sote-uudistuksen jälkeen ovat naisvaltaisia. Vuonna 2025 lehtorit, tuntiopettajat, lastenhoitajat, varhaiskasvatuksen opettajat ja luokanopettajat kattoivat 40 prosenttia koko tutkimusjoukosta henkilötyövuosilla mitattuna.
Opettajien välillä on suuria eroja sairauspoissaoloissa: kouluissa työskentelevillä opettajilla on vähemmän poissaoloja kuin päiväkodeissa työskentelevillä varhaiskasvatuksen opettajilla. Alle kouluikäisten lasten kanssa työskentelevillä on keskimääräistä suurempi tartuntatautien riski.
