1. Miltä tuntuu olla Suomen ainoa fysioterapian professori?
Aika yksinäiseltä. Esimerkiksi Ruotsissa on parikymmentä fysioterapian professuuria. Ero johtunee siitä, että Ruotsissa fysioterapeutin koulutus on yliopistotasoista; Suomessa ammattikorkeakoulutasoista. Työtä ei kuitenkaan tarvitse tehdä yksin, sillä tiimissäni on kymmenen fysioterapian ammattilaista.
2. Mikä on fysioterapian rooli hyvinvointialueilla?
Väestön ikärakenne johtaa väistämättä siihen, että fysioterapiaa tarvitaan entistä enemmän. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat yleisin syy fysioterapiakäynteihin hyvinvointialueilla.
Fysioterapian merkityksellisyyttä korostaa 65 vuotta täyttäneiden yksityissektorilla käynnistynyt valinnanvapauskokeilu. Fysioterapeutin suoravastaanotot ovat tulossa kokeilun piiriin ensi vuoden alussa.
Yksilöllisesti räätälöity kuntoutuspolku on vahvasti perusteltu, sillä fysioterapia ja kuntoutus ovat tutkitun tiedon perusteella osa hoidon jatkumoa useissa kansanterveyden haasteissa.
3.Toimiiko moniammatillinen yhteistyö oikeasti?
Vastauksia voi olla yhtä monta kuin on työpaikkoja ja vastaajia. Toimivuus on kiinni resursseista, ajankäytöstä ja työnjaosta.
Ihanteellisessa tilanteessa asiakkaan kuntoutussuunnitelma tehdään yhdessä niin, että tavoitteet ovat yhteisiä ja roolit ja vastuut selkeitä. Jos asiakkaan taustalla on iso ongelmavyyhti ja tunnistamattomaksi jääviä asioita, asiakkaasta tulee herkästi erilaisten toimien kohde sen sijaan, että hän olisi toimija.