Monelle nuorelle kotoa köyhät eväät

Kuvateksti
Kuva: Unsplash

Osa saa maailmalle lähtiessään kotoa köyhät eväät. Vanhemmat voivat olla työttöminä, heillä kuluu viinaa, päästä vippaa eikä kotona vitsaa säästetä.

Ei ihme, jos oma mielenterveys kokee kolauksen eikä koulussa käynti aina onnistu. Osa vanhempien mielenterveyshäiriöistä ja talousongelmista periytyy.

Sellaisista oloista on tosi hankala ponnistaa kunnon veronmaksajaksi, kuten urbaani sanonta kuuluu. Eläminen on kallista ja vaatii työtä. Nuorille tarjolla olevilla hanttihommilla ei aina makseta ihan jokaista laskua.

Työterveyslaitos ja Kela tiedottivat pari päivää sitten mielenkiintoisen asian. Mielenterveyssyistä johtuvan työkyvyttömyyden ehkäisyn tulisi alkaa jo lapsuudessa. Asiaa tulee harvoin ajatelleeksi tuolta kantilta.

Tiedotteen mukaan jo lapsuudessa alkavaa mielenterveyden rakoilua voidaan ehkäistä perhelähtöisillä hoitomalleilla. Vielä nuorena aikuisenakin näiltä lapsilta voi puuttua työllistymistä tukeva kuntoutuspaikka ja terapiakontakti. Ihmiset, jotka kuuntelevat, tukevat ja lykkäävät elämässä eteenpäin. Tuurillakin on osuutensa, sillä elämässä jelppaavat palvelut jakautuvat maassa epätasaisesti.

Tiedotetta lukiessa tulee ensin surulliseksi ja sitten vihaiseksi. Eikö näiden nuorten asioita voida laittaa kuntoon, jupisee kiihtyneenä itsekseen. Ongelma taitaa olla, että lasten ja nuorten pahoinvoinnin probleemat eivät ole pieniä harmistuksen aiheita. Näiden nuorten arki on nopeasti syvenevää syrjäytymistä koulusta, päivärytmistä ja vähän kaikesta.

Kuka vaikkapa palkkaa nuoren, jolle pitää opettaa kaikki töissä ajoissa olemisesta ja tervehtimisestä lähtien? Työelämään halutaan sanavalmiita, yrittäjähenkisiä, kielitaitoisia ja mieleltään rautaisia nuoria. Sellaisia, jotka eivät vaadi palkkaa, kestävät stressiä ja tekevät mielellään töitä kolmen ihmisen edestä.

Pelkäänpä, ettemme ota kovin tukevaa koppia mieleltään särkyneistä nuorista. Ajattelemme liian helposti, että kyllä kaikkien vanhemmat nyt lapsiaan auttavat. Entä, jos vanhemmat eivät kykenekään kummoisia eväitä nuoren maailmalle lähtöön antamaan?

 

Työterveyslaitoksen tutkimuksessa seurattiin vuonna 2008 mielenterveyssyistä määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle jääneitä 18-35 -vuotiaita nuoria aikuisia viisi vuotta. Joka toisella oli kosketus työelämään jossain seurannan vaiheessa. Viiden vuoden kuluttua työelämässä oli mukana viidesosa. Heikoimpia työllistymään olivat matalasti koulutetut ja varhain psyykkisesti sairastuneet, jotka eivät olleet työllistyneet ennen kuntoutustukea. Ainoastaan kolmasosalle oli tehty myöhempää työllistymistä edistävä psykoterapiasuunnitelma ja työllistymistä edistävä kuntoutussuunnitelma. Lähde: Työterveyslaitos ja Kela

 

Seuraa ja kommentoi blogia tai lähetä sivun linkki kavereillesi. 

Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.