Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtajan Veli-Matti Mattilan haastattelu Helsingin Sanomissa oli pöyristyttävä.
Mattila kertoi suomalaisten - ilmeisesti myös sairaanhoitajan - palkoissa olevan 10–15 prosenttia ilmaa. Näin töksäytti siis Elisan toimitusjohtaja, jonka tulot olivat vuonna 2015 yli 1,6 miljoonaa euroa.
Helsingin Sanomien jutussa ei ollut tarjolla kiitosta hoitotyöntekijälle, joka on tänä vuonna kiltisti pidentänyt työaikaansa ja menettänyt lomarahojaan.
Ahneudella ei näytä olevan rajaa, kun paikallisen sopimisen, työehtojen heikentämisen, tulojen laskemisen ja eläkeiän nostamisen rikkinäinen levy soi miljonäärien edustussaunassa. Pian kolme vuotta on tehty työntekijöiden kanssa nollapalkkaratkaisu hallituksen lyödessä löylyä kiukaalle. Sairaanhoitajana olen alistunut palkkamalttiin.
Sipilän hallituksen mukaan kolmas kilpailukyvyn elementti on yritysten tuottavuuden nostaminen. Siitä ovat vastuussa yritykset, työnantajat ja yritysjohtajat. Yhtä hyvin Mattilan tarjoamaa lääkettä voidaan käyttää tuottavuuden nikotteluun.
Tuottavuutta saadaan, kun leikataan ketterästi johtajien palkkoja, palkkioita, luontaisetuja ja muita tulovirtoja, kun suuryritysten tuottavuus ei näytä nousevan. Esimerkkiä jokainen johtaja voi näyttää leikkaamalla palkkansa kokoaikaisessa työssä olevan suomalaisen tulotasolle. Se oli vuonna 2015 kuukaudessa keskimäärin vajaat 3 000 euroa. Summaan on laskettu peruspalkka, lisät, ylityöt ja luontaisedut.
Voi olla, että puolentoista miljoonan vuosituloista luopuessa mielipide äkkiä muuttuisi. Varsinkin, kun jatkossa yksin työpaikalla työehtosopimusta solmiessa vastassa olisi ”maksimaalisesti joustava” miljonääriyritysjohtaja.
Tiedoksi, että Mattilan ja muiden yritysjohtajien lääkkeillä työttömyys lisääntyisi ja verotuloja jäisi saamatta. Ei auta, että lyhytnäköisesti tuijotetaan mahdollisesti julkisen sektorin henkilöstökuluista säästettävää muutamaa miljardia euroa. Kokonaislasku olisi yhteiskunnalle kallis maksettavaksi.
Miljoonatuloja nauttivien taloutta lisäpalkka-ale ei juuri hetkauttaisi, mutta sairaanhoitaja köyhtyisi entisestään. On muistettava, että monet hoitajat pyörittävät perheen taloutta työpaikkojen vähettyä miesvaltaisilta aloilta. Palkka-alessa ei ole aina kyse vain yhdestä ihmisestä, vaan isommasta ruokakunnasta ja sen ostovoimasta.
Suomea ei saada jaloilleen nyysimällä sairaanhoitajan kukkarosta lisäropo valtion ja yritysten kassaan. Että tällaisia kiky-terveisiä ”ylipalkatulta” sairaanhoitajalta sinne yritysjohtajien ja lobbareiden ideariiheen. Tätä voi tietenkin olla vaikea sulattaa, kun ideariihestä maksettava kokouspalkkio voi olla suurempi kuin sairaanhoitajan koko kuukausiansio.
Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille.
Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.
