Vallan kanssa nuoralla taiteilee aina terveyspalveluissa liikkuva raha. Harva on tosin kysellyt hintalappua sote-sirkuksen tyhjäkäynnille ja poliittisten päätösten palauttamiselle lähtöruutuun. Esimerkiksi uusien maakuntien velvollisuus yhtiöittää terveydenhuolto törmäsi odotetusti Suomen perustuslakiin. Se on asia, joka jokaisen lainsäätäjän olisi tullut ennalta tietää, mutta toisin kävi. Epäonnistuneen päätöksen sijasta sirkusyleisön huomio kiinnitettiin taianomaisiin miljardisäästöihin ja palveluseteleihin.
Tämän sirkuksen illuusioissa tuntuu unohtuvan yksittäinen potilas. Sote-palveluita koskevat lainmuutokset eivät suinkaan yksinään takaa uudistuksen hyvää lopputulosta. Niiden toimeenpanosta vastaa henkilökunta yhdessä potilaiden kanssa. He lopulta luovat paremman palvelujen saatavuuden, yhdenvertaisuuden ja vaikuttavuuden… vai miten sote-uudistuksen tavoitteet nyt menivätkään?
Kysymys kuuluu, miten henkilökunta ja potilaat pärjäävät nykyistä monimutkaisemmassa terveyspalvelujen monituottajamallissa? Mihin tietoon potilaat perustavat valintapäätöksensä jatkuvasti muuttuvissa sosiaali- ja terveyspalveluissa? Potilas kun ei aina käyttäydy sairastaessaan kuten markkinatalouden sirkusvieraan odotetaan toimivan.
Uudistuneissa palveluissa on myös muistettava vuosia kestävä sisäänajovaihe. Se voi tarkoittaa, ettei riittäviä resursseja, tiloja, ammattiryhmien yhteispeliä tai uutta osaamista löydy vuosiin. Muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajilla on edessä yksi suuri sirkus. Heillä pitäisi olla ensi vuonna tiedossa palvelujen järjestämisen ehdot ja hinnoittelu. Se tulee varsin nopealla aikataululla, kun sirkustemppujen sijasta kyse on ainutlaatuisten ihmisten hoitamisesta. Tällä touhulla muun muassa vanhuksista tulee kovaa vauhtia huutolaisia. Maakuntahuutokaupassa heidät luovutetaan vanhusten ylläpidosta vähiten rahaa vaativille rikkaille terveysjäteille.
Näissä sirkusmaisissa yllätyskäänteissä usko poliitikkojen päätöksentekokykyyn on karissut. Kuuntelukykyisille päättäjille sivustakatsoja haluaisi huutaa, että sote-mallista on tehtävä riittävän selkeä, jotta sen toimeenpano onnistuu. On muistettava, että tuleville maakunnille kuuluu sellaisia kansanterveydellisiä tehtäviä, joita ei voi tai kannata yksityistää. Muussa tapauksessa nykyinen sirkus jatkuu, mutta pian leijonankesyttäjät avaavat häkkinsä ja pesevät kätensä koko sirkuksesta.
Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille. Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.
