Unsplash: Lauren Peng

Sanoilla on väliä

Se narkkari kolmosessa on ollut ihan mahdoton!” huokaisen turhautuneena kollegalle päästyäni kahvitauolle. Naurahdamme kuivasti kahvikuppiemme lomasta.

Mieliala ei yllättäen kohentunut tokaisusta. Pyrimmekö irti tilanteen aiheuttamasta harmituksesta käyttämällä negatiivisesti latautuneita sanoja? Onko sanavalinta keino jaksaa työtämme? Vai oliko kaikki ”vain” huumoria?

Mikä on sanojen vaikutus itseen, kollegoiden ja potilaiden kohtaamiseen?

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Voimme varmasti yhdessä todeta, että narkkari-, nisti- ja vaikkapa alkkis-sanat ovat negatiivisesti latautuneita. Sen sijaan päihderiippuvainen on sanana paljon neutraalimpi. Se ei arvota kyseistä ihmistä välittömästi alempaan luokkaan mielissämme. Sama pätee vaikkapa sanoihin hullu ja mielenterveysongelmainen. 

Se, millaisia sanoja käytämme, vaikuttaa asenteeseemme, sitä kautta tekoihimme ja siis muihin ihmisiin. Eronneen keski-ikäisen mieshenkilön uusi nuorempi naisystävä näyttäytyy puheissa usein ”naikkosena” tai ”typykkänä”. Keski-ikäisen naishenkilön reippaasti nuorempi miesystävä saa meidät puhumaan naisesta ”puumana”. Molemmissa tapauksissa negatiivisesti latautuneen sanan käyttö ihan kuin antaa meille luvan puhua ja ajatella kyseisestä ihmisestä muutenkin ikävästi. Pikkuhiljaa puhe ja ajattelutapa oikeuttaa meidät myös kohtelemaan tätä ihmistä huonommin.

Sanat kantavat kantavat erilaisia merkityksiä eri ihmisille. Oma assosiaatio jostain sanasta voi olla erilainen kuin toisella. Itselleni sana ”kakara” on positiivinen, hauska ja hassu. Toiselle se on negatiivisesti latautunut. Väärinymmärryksiä aiheutuu tästä johtuen jonkin verrankin. Olisikin hienoa, jos pysähtyisi kysäisemään toiselta, millaisen merkityksen hän jollekin omassa korvassa ikävästi kalskahtavalle sanalle antaa. Totuus voi olla silmiä avaavaa. 

Jos joku kokee jonkin sanan syrjivänä ja loukkaavana, asia on otettava aina tosissaan. On pohdittava, miltä itsestä tuntuisi ja mietittävä, mitä muita sanoja voisi käyttäJä aiheuttamatta mielipahaa toiselle. Jos emme itse kuulu esimerkiksi etniseen vähemmistöön, emme voi tietää, miltä tuntuu kuulla sanoja, joita valtaväestö vähemmistöstä käyttää. Jotkut sanat on tarkoitettu loukkaamaan. Tällaiseen toisia syrjivään puheeseen tulisi kanssaihmisten aina puuttua niin vapaa-ajalla kuin työajalla.

Bloggarikollegani Mainio kirjoitti samaisesta asiasta työyhteisön näkökulmasta. Sijaisten nimittely ihan vaikka vain huumorimielessä voi satuttaa. Se antaa huumorin varjollakin vihjeen siitä, että sijainen on hiukan huonompi kuin muut eikä kuulu ryhmään. Ja kuten sanottu, puheet muuttuvat ajatuksista asenteiksi ja teoiksi. Työyhteisön puhetyyli ja käytyt sanat vaikuttavat työilmapiiriin ja kollegiaalisuuteen. Sanat nimittäin satuttavat siinä missä fyysiset väkivallan teotkin.

Sanoilla on väliä. 

 

Mainos
Mainos