Asentohuimaus panee pään pyörälle – syynä korvaan kertynyt sakka

Hyvänlaatuinen asentohuimaus voi tuntua siltä, että jalat lähtevät alta tai kuin pumpulissa kävelisi. Tehokkaan avun saa kärsivällisestä asentohoidosta.

Kuvateksti
Huimaus tulee, kun päätä kallistetaan ylös tai alas, makuulle asettuessa tai käännyttäessä ympäri sängyssä.
Kuva: iStock

Jos paikallaan pysyessä yllättäen tuntuu kuin olisi ollut pahimman huvipuistolaitteen höykytettävänä, selitys voi olla hyvänlaatuisessa asentohuimauksessa. Se on tavallisin huimausta aiheuttava sairaus ja taustalla jopa neljäsosassa kaikista huimaustapauksista.

Hyvänlaatuista asentohuimausta edeltää se, että sisäkorvan kaarikäytävään kertyy kalkkikivisoraa. Kaarikäytävät ovat osa tasapainoaistia, ja soran seurauksena pään asennoista kertova viesti vääristyy. Syntyy lyhytkestoinen kiertohuimaus. Kalkkikivisora on itsessään normaali osa tasapainojärjestelmää. Sen liikkuminen antaa tasapainoelimelle viestin ihmisen liikkeestä. Kaarikäytävässä sora on kuitenkin väärässä paikassa.

Lähes aina oireet ryöpsähtävät asentojen vaihdoksessa ja pään asennon äkillisessä muutoksessa. Huimaus tulee, kun päätä kallistetaan ylös tai alas, makuulle asettuessa tai käännyttäessä ympäri sängyssä. Varsinkin aamuisin oireet tuntuvat erityisen hyvin. Pystyssä ollessaan moni kokee olevansa epätasapainossa. Katseen kohdistaminen voi olla hankalaa, ja lisäksi saattaa esiintyä pahoinvointia ja oksentelua.

Piirroskuva korvan rakenteesta. Kuvasta on ympyröity kaarikäytävät.
Sisäkorvan kaarikäytävät aistivat tasapainoa ja asentoja. Hyvänlaatuinen asentohuimaus johtuu kaarikäytävään kertyneestä sakasta.

Harvoin mitään vakavaa

Hyvänlaatuinen asentohuimaus alkaa äkisti, mutta se kestää vain sekunteja.

”Tosin kohtauksia voi tulla aina, kun päätä liikuttaa”, kertoo yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall Mehiläisestä.

”Huimaaminen on varsin tavallinen oire ja vain hyvin harvoin merkki vakavasta ja nopeaa hoitoa vaativasta sairaudesta.”

Lääkärin vastaanotolla asentohuimauspotilas saattaa kertoa kävelleensä pitkään kuin pumpulin päällä tai jalkojen katoavan yllättäen alta. Lisäksi oireina voi esiintyä esimerkiksi matkapahoinvointia, lihaskireyttä, silmien väsymistä lukiessa, päiväväsymystä ja hahmotuksen huononemista. Huimauksen pelossa tietyt tilanteet, kuten lentäminen, korkeat paikat tai hissit, voivat aiheuttaa kammoa.

Asentohuimausta ei kuitenkaan ole vielä se, kun seisomaan noustessa mustenee silmissä. Tämä useimmille tuttu tunne johtuu yleensä hetkellisestä matalasta verenpaineesta. Verenpaineen säätelyjärjestelmä ei ehdi mukaan asennon vaihdokseen.

Hyvänlaatuisen asentohuimauksen diagnoosi voidaan tehdä ammattilaisen suorittamin testein ilman kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia. Testeissä potilaan tasapainojärjestelmää kuormitetaan asennonmuutoksilla makuulla tai istuessa. Lisäksi voidaan suorittaa nopeita suunnanvaihdoksia kävellessä.

Naisilla yleisempää

Hyvänlaatuista asentohuimausta todetaan kaikenikäisillä, mutta tavallisinta se on yli 40-vuotiailla. Esiintyvyys on suurimmillaan 50–60 vuoden iässä.

”Mitä enemmän ikää tulee, sitä enemmän tai useammalle ehtii kertyä sakkaa kaarikäytäviin”, Rosenvall sanoo

Naisilla vaiva on 2–3 kertaa miehiä yleisempi. Rosenvallin mukaan sukupuolten välillä voi olla eroa sakan kertymisessä tai siinä, kuinka hyvin huimausoireita raportoidaan.

”Naiset ovat yleensä parempia ja huolellisempia raportoimaan erilaisia oireita kyselyissä.”

Noin 60 prosentilla potilaista ei voida osoittaa mitään diagnostista syytä oireiden alkaessa. Joskus asentohuimaukselle löytyy syy aivovammasta, tasapainoelimen tulehduksesta tai verenkiertohäiriöstä. 

Potilaalla todettua hyvänlaatuista asentohuimausta voidaan hoitaa asentohoidolla. Sillä tarkoitetaan manööverejä eli liikesarjoja, joiden avulla sakkaa valutetaan pois sisäkorvan tasapainoelimen kaarikäytävästä.

Testien avulla selvitetään ensin kumman korvan ja minkä kaarikäytävän oireesta on kyse.

”Yleisimmin esiintyvän takakaarikäytäväperäisen asentohuimauksen hoitoon käytetään Epleyn manööveriä. Harvemmin esiintyvän vaakasuorasta kaarikäytävästä peräisin olevan asentohuimauksen hoitoon käytetään Lempertin manööveriä”, selvittää fysioterapeutti Helena Sukanen Oulun yliopistollisesta sairaalasta.

Ensimmäisellä kerralla fysioterapeutti ohjaa liikesarjan ja tarvittaessa auttaa sen suorittamisessa, jos toimintakyky on alentunut. Tutkimuksista tiedetään, että kahden Epleyn manööverin jälkeen huimaus väistyy onnistuneesti 95 prosentissa tapauksista. Joskus on tarpeen, että potilas jatkaa manööverin tekemistä omatoimisesti 1–2 kertaa päivässä siihen asti, kunnes huimaus loppuu.

Mikäli oireet jatkuvat kotona tehdyistä asentohoidoista huolimatta, on tarpeen hakeutua esimerkiksi korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin arvioon.

Asiantuntijana myös fysioterapeutti Sanna Korkkinen Husin Meilahden sairaalasta. Lisätietoa hyvänlaatuisen asentohuimauksen hoidosta verkkopalvelussa Terveyskylä.fi.

Pitkään kestävä huimaus voi olla hälytysmerkki

Huimaukseen on useita mahdollisia syitä. Pelkkä huimaus ilman muita oireita ei juuri koskaan johdu vakavasta sairaudesta, mutta usean tunnin ajan jatkuva äkillinen huimaus on syy hakeutua lääkäriin. Päivystyksessä voidaan selvittää aivoverenkiertohäiriön tai kasvaimen mahdollisuus.

”Jos huimaus on uusi oire, kannattaa olla yhteydessä lääkäriin lähipäivinä. Jos äkillisesti alkavan huimauksen lisäksi on niin sanottuja puolioireita eli toisen puolen raajan tai raajojen puutumista, heikkoutta, vapinaa tai esimerkiksi puheen tai nielemisen vaikeutta, kaksoiskuvia tai muita näköhäiriötä, pitää soittaa hätänumeroon”, lääkäri Ari Rosenvall ohjeistaa.

Suosittelemme sinulle

Tehy
Julkaisupäivämäärä
7.4.2021
Tehy
Julkaisupäivämäärä
31.3.2021