Nuoret aikuiset käyttävät entistä enemmän masennuslääkkeitä. Vuonna 2014 nuorista naisista kahdeksan prosenttia ja nuorista miehistä viisi prosenttia osti masennuslääkkeitä vähintään kerran. Vuonna 2024 osuudet olivat nousseet jo lähes 18 prosenttiin naisilla ja kahdeksaan prosenttiin miehillä.
Asia selviää Kelan tilastoista.
Myös alakouluikäisten lasten adhd-lääkkeiden käyttö jatkoi edelleen kasvuaan. Vuonna 2024 lähes 11 prosenttia pojista ja vajaa neljä prosenttia tytöistä käytti adhd-lääkitystä.
Masennuslääkkeiden ja adhd-lääkkeiden käyttö on lisääntynyt myös muissa Pohjoismaissa, mutta Suomessa kasvu on ollut erityisen nopeaa.
Esimerkiksi vuonna 2016 nuorten masennuslääkkeiden käyttö oli Suomessa ja Ruotsissa suunnilleen yhtä yleistä. Vuoteen 2024 mennessä ero oli nuorilla naisilla kasvanut lähes viiteen prosenttiyksikköön.
Myös lasten, erityisesti pienten poikien, adhd-lääkitys lisääntyy Suomessa nopeammin kuin Ruotsissa: viime vuonna suomalaisista 5–9-vuotiaista pojista jo vajaa kuusi prosenttia käytti adhd-lääkkeitä, kun Ruotsissa vastaava osuus oli reilu kaksi prosenttia.
Kelan tutkijoiden mukaan lääkkeiden käytön yleistymisen taustalla on useita syitä.
Esimerkiksi mielenterveyden häiriöiden ja neurokehityksellisten oireyhtymien tunnistaminen sekä näihin liittyvä hoitoon hakeutuminen on ollut voimakkaassa kasvussa.
"Mieliala- ja ahdistuneisuusoireilu ovat tutkimusten mukaan yleistyneet etenkin nuorilla tytöillä ja naisilla. Masennustilojen sekä ahdistuneisuus- ja unihäiriöiden diagnoosit näkyvät yhä useammin myös nuorten naisten terveydenhuollon käyntitiedoissa", sanoo Kelan erikoistutkija Miika Vuori.
Lasten adhd-oireilun yleistymisestä ei sen sijaan ole selkeää tutkimusnäyttöä, vaikka adhd-diagnoosit ovat yleistyneet viime vuosina voimakkaasti.
"Monet asiantuntijat Suomessa ovat huolissaan poikien virhediagnostiikasta ja lääkkeellisestä ylihoidosta."
Tutkijat korostavat syvemmän ymmärryksen tarvetta siitä, miksi yhä useampi lapsi ja nuori käyttää lääkitystä ja mistä melko suuriksi kasvaneet erot verrokkimaihin nähden johtuvat.
Tieto masennus- ja adhd-lääkityksen merkityksestä osana hoitokokonaisuutta on myös puutteellista.
"Psyykenlääkkeiden käyttö on Suomessa yleisempää pienituloisten perheiden nuorilla. Jatkotutkimusta tarvitaan kuitenkin siitä, miten masennus- ja adhd-lääkkeiden käyttö on viime vuosina yleistynyt erilaisista perhetaustoista tulevilla nuorilla", sanoo Kelan erikoistutkija Heta Moustgaard.
