Atooppisen ihottuman voi saada lähes aina oireettomaksi

Hoidossa ei pidä suotta pelätä kortisonivoidetta, sanoo ihotautien erikoislääkäri.

Kuva: iStock

Atooppisen ihon sietämätön kutina voi olla verrattavissa krooniseen kipuun. Sietämättömästi kutisevan ihottuman nopea sammuttaminen on hoidon keskeisin tavoite. Hoidossa pyritään pitkäjänteiseen oireiden hallintaan sen sijasta, että hoidettaisiin vain tempoilevan ihottuman pahenemisvaiheita.

”Moni on tottunut kutisevaan ihottumaansa ja tavallaan hyväksynyt oireensa. Useimmiten taustalla on kuitenkin riittämätön hoito. Hyvällä hoidolla lähes jokainen voi saada ihon oireettomaksi”, sanoo ihotautien erikoislääkäri Liisa-Lotta Kiiski Ihosairaalasta.

Perusvoidetta pitää käyttää riittävästi ja säännöllisesti, sillä se vähentää sekä kutinaa että tarvetta käyttää lääkevoiteita. Perusvoidetta pitää muistaa käyttää, vaikka ihottumaa tai kutinaa ei olisikaan. Perusvoiteen lisäksi ihoa hoidetaan lääkevoiteella.

Kiiskin mukaan moni karttaa kortisonivoidetta tai käyttää liian mietoa valmistetta, koska pelkää kortisonin ohentavan ihoa tai sitä, että voiteesta imeytyy elimistöön jotain haitallista. Pelko on Kiiskin mukaan turha.

”Aikuisen atooppisen ihottuman hoidossa tarvitaan keskivahvoja tai jopa vahvoja kortisonivoiteita.”

Eroon noidankehästä

Atooppinen ihottuma (atooppinen ekseema, eczema atopicum) on krooninen ja tulehduksellinen ihotauti. Sen taustalla ovat ihon rakenteelliset ominaisuudet ja ihon puolustusjärjestelmän poikkeava toiminta.

Ihon tarkoitus on toimia läpäisyesteenä eli puolustautua ulkoisia ärsykkeitä vastaan ja toisaalta estää veden haihtumista. Atooppisen ihon läpäisyeste ja puolustusjärjestelmä eivät toimi kunnolla. Puolustusjärjestelmän synnyttämä tulehdusreaktio toimii haitallisesti elimistöä vastaan ja johtaa ihottumaan. Tulehdusreaktio heikentää jo valmiiksi puutteellista ihon läpäisyestettä, ja noidankehä on valmis.

Atopiaan voi liittyä pahenemisvaiheita, jotka voivat ilmaantua joko yllättäen tai jonkin ulkoisen tekijän vaikutuksesta. Stressi, hikoilu, ihon mikrobit, ruoka-aineet, kosmetiikka ja ilmasto voivat vaikuttaa ihon kuntoon. Tyypillinen pahentava tekijä on kuiva talvi-ilma. Isolle osalle atoopikoista aika lokakuusta huhtikuuhun on hankalinta. Siitepölyallergisen ihottuma voi pahentua siitepölyaikoina.

Taipumus atooppiseen ihottumaan on osin perinnöllinen, ja osalla potilaista on myös muita atooppisen tautiryhmän sairauksia kuten allerginen nuha tai astma.

Kortisonia kuurina

Kortisonivoiteita käytetään kuureina ihottuma-alueille. Kuurien välillä pidetään vähintään samanpituisia taukoja kuin kuuri kortisonivoiteella on kestänyt. Taukojen tarkoitus on estää kortisonivoiteisiin liittyvä ihon oheneminen. Hoitotauon aikana käytetään perusvoidetta. Mikäli ihottuma uusii herkästi jo tauon aikana, kortisonivoidetta käytetään ylläpitohoitona kahdesti viikossa. Ylläpitohoito aloitetaan, kun ihottuma on hoidettu oireettomaksi.

Kortisonivoiteen lisäksi atooppisen ihottuman hoidossa käytetään kalsineuriinin estäjävoiteita, UV-valohoitoja sekä joskus erityistapauksissa sisäistä kortisoni- tai antibioottikuuria. Vaikeaan ihottumaan lääkäri voi määrätä biologisia tai immunosuppressiivisia lääkkeitä.

Kalsineuriinin estäjiä käytetään, jos perusrasvaus ja kortisonivoiteet eivät riitä. Ne sopivat hyvin myös ohuille ihoalueille, kuten silmäluomille.

”Aluksi kalsineuriinin estäjät aiheuttavat poltteen tunnetta iholla. Poltetta saa kuriin särkylääkkeellä. Haittavaikutus katoaa, kun malttaa jatkaa voiteen käyttöä”, Liisa-Lotta Kiiski sanoo.

Kostea sauna on hyväksi

Atooppinen iho on tärkeää pestä päivittäin haalealla vedellä. Pesu poistaa ihon eritteet ja karstat, jotka toimivat bakteerien elatusalustana. Myös kostea ja matalalämpöinen sauna sopii atoopikolle.

Pesun jälkeen iho voidellaan perusvoiteella. Sitä käytetään yleensä kaksi kertaa päivässä. Käsiin ja jalkoihin käytetään rasvaisempia voiteita ja muualle keskirasvaisia.

Lisäravinteilla tai yrttivalmisteilla ei ole tutkittua tehoa atooppisen ihottuman hoidossa.

Myöskään ruoka-aineiden välttely ei Kiiskin mukaan auta atooppisen ihon hoidossa. Atoopikoilla voi toki olla ruoka-aineallergioitakin, mutta ihottuma ei yleensä johdu niistä.

”Kyseessä on krooninen ihosairaus, ei ruoka-aineallergia. Vauvan vaikeiden iho-oireiden taustalla saattaa olla esimerkiksi maito- tai kananmuna-allergia, mutta myöhemmin alkavan atooppisen ihottuman taustalla ei tarvitse epäillä ruoka-aineallergiaa”, Liisa-Lotta Kiiski sanoo.

Terveyskirjasto, Käypä hoito, Duodecim, Allergia- ja astmaliitto

Suosittelemme sinulle

Tehy
27.9.2021
Tehy
10.3.2022