Iskias paranee yleensä itsestään – milloin pitää mennä lääkäriin?

Puhekielessä iskias tarkoittaa usein selkäkipua ja selästä alaspäin säteilevää kipua. Lääketieteessä iskiasoireella eli hermoperäisellä alaraajan säteilyoireella tarkoitetaan tunto- ja lihasvoimahäiriötä, joka johtuu iskiashermon ärsytyksestä. Iskiashermo on ihmisen suurin hermo.

Iskiasoireen taustalla on useimmiten välilevyn pullistuma (protruusio) tai välilevytyrä (prolapsi), joka painaa hermojuurta ja aiheuttaa mekaanista puristusta.

Välilevymuutos voi aiheuttaa myös tulehdusreaktion. Silloin välilevyn keskuksen hyytelömäinen, hapan aine tulehduttaa läheistä hermojuurta. Välilevyn pullistumassa välilevyn ulkoreuna työntyy ulospäin, kun taas välilevytyrässä välilevyn ydintä työntyy välilevytilan ulkopuolelle. Muutokset syntyvät yleensä pikkuhiljaa.

Iskiasoireita kokee elämänsä aikana noin 40 prosenttia ihmisistä. Perinnöllisyys selittää noin 75 prosenttia pullistumamuutoksista. Esimerkiksi ylipaino, tupakointi ja voimakas fyysinen kuormitus lisäävät välilevyperäisten oireiden riskiä.

”Eniten iskiasoireesta kärsivät 40–55-vuotiaat. Iskiasoire kuuluu ikääntymiseen, joten sitä on vaikea ehkäistä ennalta”, sanoo fysiatri Timo Pohjo­lainen Terveystalosta.

Kipu säteilee jalkaan

Iskiaskivun syy on lannerangassa, mutta oireet tuntuvat sillä alueella, jota ärtynyt hermo hermottaa. Kipu on usein terävää tai polttavaa. Kivun lisäksi oireena voi olla myös tuntohäiriöitä iholla. Erona tavallisiin ala­selän lihaskipuihin on juuri alaraajaan säteilevät oireet. Kipu voi pahimmillaan estää liikkumisen. 

Iskiasoire paranee useimmiten itsestään parissa kuukaudessa, kun välilevyn pullistuma tai välilevytyrä kuivuu ja pienenee itsestään. Pienessä välilevyn pullistumassa riittää itsehoito: kipua helpotetaan parasetamolilla ja tulehduskipulääkkeillä sekä arkiaskareilla ja kevyellä liikunnalla.

Iskiasoire ei välttämättä vaadi lääkärikäyntiä, jos lääkkeet riittävät helpottamaan kipua eikä potilas tarvitse sairauslomaa. 

”Lääkäriin on mentävä, jos kipu on kovaa tai hermopuristuksen seurauksena syntyy alaraajojen lihasheikkoutta ja tunnottomuutta tai vaikeuksia virtsaamisessa tai ulosteen pidättämisessä”, Timo Pohjolainen sanoo. 

Iskiasoireen lääkehoito pohjautuu käytännön kokemuksiin, tutkimuksiin ja neuropaattisen kivun eli hermovauriokivun hoitosuosituksiin. Tutkimusnäyttö parasetamolin ja tulehduskipulääkkeen tehosta on tosin niukkaa ja ristiriitaista, eikä niiden ole todettu parantavan toimintakykyä.

Iskiaspotilaan liikunnaksi sopivat kävely, vesijuoksu ja uinti.

Lääkäri voi määrätä voimakkaaseen kipuun myös heikkoja opioideja. Hermokipua voi hoitaa myös alun perin epilepsiaan kehitetyillä gabapentinoideilla tai vanhojen trisyklisten masennuslääkkeiden pienillä annoksilla.

Iskiasoire on kurja vaiva, sillä se voi uusiutua. Pullistuma tai tyrä voi syntyä joko samaan tai toiseen välilevyyn.

”Kertaalleen leikatuista välilevyistä noin kymmeneen prosenttiin tulee uusi pullistuma.”

Liike paras lääke

Parasta hoitoa on pysytellä aktiivisena niin paljon kuin kipu sallii. Timo Pohjolainen ei suosittele vuodelepoa, koska se vain hidastaa toipumista selkäkivusta. Iskiaspotilaan liikunnaksi sopivat kävely, vesijuoksu ja uinti. 

”Lihaskuntoliikkeet voivat pahentaa oireita alkuvaiheessa, mutta kun oireet ovat rauhoittuneet, fysioterapia voi ehkäistä selkävaivoja.” 

Aina iskiasoire ei parane kokonaan itsestään. Jopa 45 prosenttia potilaista kärsii vielä vuoden päästä oireiden alusta ajoittaisesta iskiasoireesta. Pitkäaikaisen kivun syynä voi olla välilevyn rappeumaprosessin jatkuminen tai selkäydinkanavan ahtauma. Kroonisessa iskiaksessa taustalla voi olla hermojuurivaurio. Kipu jatkuu, vaikka välilevy on parantunut.

”Kroonisen iskiaksen parantuminen on kiinni siitä, millainen on selkäytimen ja hermojuurikanavan rakenne. Jos välilevyt ovat synnynnäisesti ahtaat, riski oireiden pitkittymiseen on suuri.”

Pitkittyneeseen kipuun voi liittyä ­liikekontrollihäiriö. Se tarkoittaa kipua ylläpitävää mekanismia, jonka pitkä­aikainen selkäkipu saattaa aiheuttaa. Liikekontrollihäiriössä varsinainen kudosvaurio on usein jo parantunut, mutta potilas ei pysty hallitsemaan selkäänsä liikkeissä. Tällöin fysioterapeutti antaa yksilölliset harjoitusohjeet, jotka korjaavat liikekontrollihäiriötä.

Leikkaushoito voi tulla kyseeseen, jos iskiasoire jatkuu voimakkaana 6–8 viikon ajan ja lääkäri toteaa hermojuuren pinteen.

”Päivystysleikkaus tehdään tilanteessa, jossa välilevytyrä pullistuu ­hermojuuri- tai selkäydinkanavaan. ­Tällöin syntyy voimakas hermojuuri­puristus tai niin sanottu ratsupaikka­oireyhtymä.”  

Lähteet: Duodecim 16/2022, Terveyskirjasto ja Selkäkanava

Joskus tarvitaan välitöntä hoitoa

Hoitoon on hakeuduttava välittömästi, jos iskiasoireeseen liittyy jokin seuraavista:

• Ulosteen pidättämisen häiriö tai virtsaaminen ei onnistu.
• Nilkan ojentaja- tai koukistaja­lihasten tai muun alaraajan lihasryhmän nopea heikentyminen.
• Lantionpohjan alueen (”ratsu­paikka”) tunnottomuus.
• Kova vatsakipu.
• Sietämätön kipu, joka ei hellitä missään asennossa.