Monilla migreenistä tulee ensimmäisenä mieleen voimakasta päänsärkyä aiheuttava tauti. Migreeniin perehtyneen neurologin Matti Ilmavirran mukaan kyseessä on kuitenkin paljon kokonaisvaltaisempi sairaus, joka voi aiheuttaa häiriötilan mihin kehonosaan tahansa. Hänen kokemuksensa mukaan klassisesta päänsärkymigreenistä poikkeavat migreenin ilmentymät tunnetaan terveydenhuollossa vielä huonosti.
”Usein huonosti tunnettuja migreenin ilmentymiä sairastavat ihmiset joutuvat odottamaan vuosia oikeaa diagnoosia. Heidät on tärkeää oppia tunnistamaan.”
Migreenin eri ilmentymiä hoidetaan samalla tavoin kuin klassistakin migreeniä eli tavallisilla tulehduskipulääkkeillä ja migreenin hoitoon kehitetyillä kohtaus- ja estolääkkeillä.
Niskamigreeni ei ole tautiluokituksessa, mutta Ilmavirran mukaan se on tavallisin migreenin ilmentymä. Aikaisemmin siitä puhuttiin jännityspäänsärkynä, mutta sen taustalla on sama mekanismi kuin klassisessa päänsärkymigreenissä.
Suurimmalla osalla ihmisiä migreenikohtaus alkaa niskan alueen hermotuksen vikatilasta, josta seuraa niskaan lihasjumi. Jos oire jää niskan alueelle, kyseessä on niskaan painottuva migreeni, joka aiheuttaa yleensä tylppää kipua. Jos taas oire nousee ylemmäs ohimon alueelle, seurauksena on klassinen päänsärkymigreeni, joka tuntuu ohimon ja silmän alueella ja aiheuttaa terävämpää kipua.
Liikunnan ja venyttelyn käyttämisessä niskamigreenin hoidossa kannattaa olla tarkkana. Kun niskamigreeni on lieväoireinen, liikunta ja venyttely voivat lievittää oireita. Jos kohtaus kuitenkin pitkittyy, samat keinot saattavat alkaa pahentaa oireita.
”Se johtuu siitä, että sairauden kroonistuessa hermoväylät virittyvät tietyn sietorajan yli.”
Vatsa- ja lihasoireet yleisiä
Abdominaalinen migreeni on toinen hyvin yleinen migreeni, ja se tunnetaan kansankielessä paremmin vatsamigreeninä. Se aiheuttaa säätelyhäiriön suoliston hermostoon ja oireilee tyypillisesti vatsakipuina, ilmavaivoina ja ruoansulatushäiriöinä. Esimerkiksi jokin tietty ruoka-aine voi laukaista oireen tai kohtauksen aikana jokin tietty ruoka-aine ei sovi.
”Eri erikoisaloilla sairauksista ja vaivoista käytetään eri nimiä. Suolistolääkärit kutsuvat tätä vaivaa ärtyvän suolen oireyhtymäksi, mutta neurologian näkökulmasta kyse on migreenistä. Molemmissa on taustalla täysin sama suoliston hermoston säätelyhäiriö.”
Lihasmigreeni aiheuttaa lihaksen voimattomuutta, väsymystä ja kipua. Joskus se voi aiheuttaa myös lihaskramppeja. Tyypillisiä oireita ovat esimerkiksi toispuoleinen hartia-, olkapää-, lanneselkä-, pakara- tai lonkkakipu tai toisen jalkaterän virheasento. Silloin keho ei pysty toimimaan symmetrisesti.
”Jos potilaalla on klassinen päänsärkymigreeni ja paljon tules-vaivoja, kannattaa miettiä, voisiko myös tules-vaivojen taustalla olla migreeni”, Ilmavirta toteaa.
Huimausta ja halvauskohtauksia
Vestibulaarinen migreeni aiheuttaa huimausta, joka voi olla luonteeltaan kiertävää, kaatavaa tai heittävää. Oire voi olla lievä tai voimakas, ja se voi kestää muutamista minuuteista jopa viikkoihin. Siihen ei välttämättä liity klassiselle migreenille tyypillistä päänsärkyä.
Vestibulaarinen migreeni diagnosoidaan usein virheellisesti Ménièren taudiksi, hyvänlaatuiseksi asentohuimaukseksi tai aivoverenkiertohäiriöksi. Usein sitä erehdytään luulemaan myös niskaperäiseksi vaivaksi.
Hemipleginen migreeni on harvinainen migreeni, joka aiheuttaa halvaus- ja tajunnanhämärtymiskohtauksia. Tyypillisesti joko käsi tai jalka menee kohtauksen aikana voimattomaksi eikä tottele enää käskyjä. Joskus kaikki neljä raajaa voivat halvaantua samaan aikaan. Kohtauksen aikana potilas ei pysty puhumaan normaalisti tai tekemään tahdonalaisia liikkeitä kunnolla, kuten pyydettäessä koskettamaan nenäänsä. Muut voivat luulla hänen näyttelevän, olevan humalassa tai kärsivän psyyken oireista.
”Hemiplegisestä migreenistä kärsivät ohjataan usein virheellisesti psykiatrille. Potilaille itselleen tilanteet voivat olla hyvin traumaattisia”, Ilmavirta kertoo.
Migreeni aiheuttaa usein häiriöitä myös autonomisen hermoston säätelyssä, tiedonkäsittelyssä ja vireystasossa. Se voi laittaa myös aivojen limbisen järjestelmän eli tunnekeskuksen sekaisin, jolloin seurauksena on tunneaistimusten muutoksia, kuten ahdistus- ja paniikkioireita.
”Varsinkin teini-ikäisillä tytöillä migreeni aiheuttaa usein ahdistus- ja paniikkioireita. On tärkeää, että ne diagnosoidaan oikein, jotta he eivät saa turhaan mielenterveyshäiriödiagnoosia.”
