Yksi itkee ja raivoaa, toinen vetäytyy ja kolmannella tulee vatsa kipeäksi. Miten aikuinen voi auttaa lasta selviytymään stressistä? Tutkimushoitaja Anna Takatupa vastaa.
Uusissa ja yllättävissä tilanteissa. Tavanomaista stressiä syntyy esimerkiksi silloin, kun lapsen päivärytmi poikkeaa totutusta. Stressiä aiheuttavat myös suuret elämänmuutokset, kuten sisaruksen syntymä, vanhempien avioero ja läheisen kuolema. Myös kiusaaminen, vanhempien mielenterveysongelmat ja epävakaa käytös aiheuttavat lapsille stressiä.
Aikuisen tehtävä on olla turvallisesti läsnä ja lohduttaa sekä auttaa lasta säätelemään stressireaktioita ja tunteita. Vauva tarvitsee syliä, hoivaa ja ennustettavan arjen. Isommat lapset kaipaavat turvallisen läsnäolon lisäksi hyvää yhteyttä ja vuorovaikutusta. Mukavat yhdessäolon hetket luovat turvaa. Vanhemman hyvinvointi ehkäisee tehokkaasti myös lapsen stressiä.
Ikä vaikuttaa paljon siihen, miten lapsi reagoi stressiin ja pystyy käsittelemään sitä. Vauvan stressinsäätelykeinot eivät ole vielä kehittyneet, joten itku on hänen ainoa keinonsa ilmaista ikävää oloa. Vanhemman pitää vastata itkuun ja auttaa vauvaa säätelemään ikävää tunnetta turvallisella läsnäolollaan.
Yksilölliset erot ovat suuria, ja jokaisella lapsella on oma tapansa reagoida stressiin. Joku itkee, kiukuttelee tai raivoaa. Jollekulle tulee pää tai vatsa kipeäksi; jollakulla on univaikeuksia tai vaikeuksia rauhoittua. Joku puolestaan vetäytyy. Vanhemman on tärkeää oppia tunnistamaan lapsensa tavat reagoida stressiin.
Toksinen stressi on voimakasta stressiä, joka haittaa elimistöä. Se kestää pitkään, sitä pitävät yllä useat eri tekijät tai se on erityisen voimakasta.
Esimerkiksi kaltoinkohtelu, väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö aiheuttavat lapsessa voimakasta stressiä. Köyhyys voi aiheuttaa lapselle ja hänen perheelleen pitkäkestoista stressiä.
Varhainen voimakas stressi voi johtaa kiintymyssuhteen häiriöön, mikä voi vaikeuttaa ihmissuhteita koko elämän ajan. Toksinen stressi altistaa aikuisena myös erilaisille somaattisille sairauksille, kuten sydän- ja verisuonitaudeille. Myös nuoruuden mielenterveys- ja päihdeongelmien on todettu olevan yhteydessä lapsena koettuun toksiseen stressiin.
Neuvolassa on tärkeää tunnistaa perhe, jolla on liikaa stressiä. Perheen kanssa voi pohtia seuraavia kysymyksiä: Mikä kuormittaa perhettä? Miten kuormitusta voisi vähentää tai poistaa? Mikä puskuroi stressiä ja tukee hyvinvointia?
Varhaiskasvatuksessa lapsi tarvitsee syliä ja hoivaa. Henkilökunnan pitää olla koulutettua ja ammattitaitoista, jotta se osaa kohdata erilaisia lapsia. Ryhmäkokojen täytyy olla riittävän pieniä ja ympäristön rauhallinen.
Tutkimusten mukaan odottajan raskausaikana kokema stressi vaikuttaa sikiöön fysiologisesti, sillä stressihormoni kortisoli läpäisee istukan. Äitiä ei kuitenkaan pidä kuormittaa neuvolassa tämän pohtimisella, vaan parempi on selvittää äidin voimavaroja ja etsiä stressiä lieventäviä tekijöitä.
Ahdistus- ja masennusseulonnat auttavat tunnistamaan odottajat, joilla on liikaa kuormitusta. Heidän on tärkeä saada apua, koska oireilu voi heijastua parisuhteeseen ja perhe-elämään ja haitata vanhemmuuteen valmistautumista.
Aikuisen kannattaa kysellä ja keskustella asiasta lapsen kanssa ikätasoon soveltuvalla tavalla. Kun aikuinen pyrkii rauhoittamaan lasta, hän rauhoittuu myös itse ja näkee asiat hieman paremmassa valossa. Asioista voi jutella niinä hetkinä, kun lapsi on halukas.
Normaalista arjesta ja sen rutiineista kannattaa pitää kiinni. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä tärkeämpää on suojella häntä liialta uutisvirralta. Liika informaatio sodan kauheuksista kuormittaa lasta. Aikuisten on hyvä keskustella sotaan ja sen uhkaan liittyvistä huolistaan niin, ettei lapsi ole kuulemassa.
Esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliitto on julkaissut ohjeita siitä, miten lapsen kanssa voi puhua sodasta ja sen uhasta.
Tutkimushoitaja Anna Takatupa työskentelee Finnbrain-tutkimushankkeessa, jossa selvitetään, miten ympäristö ja perimä vaikuttavat lapsen kehitykseen. Hankkeen verkkosivuilla on oppaita lapsen stressistä sekä ammattilaisille että lapsiperheille.
Neuvoja sodan käsittelyyn Mannerheimin Lastensuojeluliiton sivuilla.
