Muutaman minuutin päivittäinen treeni pitää puheäänen kunnossa, sanoo puheviestinnän opettaja Terhi Meriläinen. Kuuluva ja kestävä puheääni muodostuu kuudesta osatekijästä.
1. Rentous
Puheääni syntyy, kun uloshengitysilma laittaa kurkunpäässä toisiaan vasten sopivasti lähennetyt äänihuulet värisemään. Jos kroppaa kiristää, ääni kulkee huonosti. Tällöin hengitykselle tulee ahdasta ja äänihuulista suuaukolle ja sieraimiin ulottuva ääntöväylä menee ikään kuin mutkalle. Ääni kulkee vapaammin, kun niska ja selkäranka ovat pitkinä ja hartiat rentoina. Tällöin puhuminen myös tuntuu ja kuulostaa hyvältä.
Äänentuotto on lihastyötä. Ääntöväylä rentoutuu hartioiden pyörittelystä ja muista rintarankaa avaavista liikkeistä, jotka vaikuttavat pään ja kaulan asentoon.
Testaa tätä:
• Seiso tai istu ryhdikkäästi.
• Pidä muu keho paikallaan, liikuta vain päätä ja piirrä nenänpäällä rauhallisesti mahdollisimman suurta ympyrää.
• Nauti venytyksen tunteesta niskassa, hartioissa tai kaulalla. Pysäytä halutessasi nenäkynä hetkeksi. Vaihda suuntaa muutaman ympyrän jälkeen.
2. Hengitys
Uloshengitystapa vaikuttaa esimerkiksi äänen voimakkuuteen, jatkuvuuteen ja puhemukavuuteen. Kiireessä ja stressaantuneena hengityksestä tulee usein pinnallista, jolloin ääni saattaa heiketä ja katketa kesken pitkien lauseiden.
Puheessa tarvittavaa ilmavirtaa voi säädellä syvähengityksellä. Siinä pallea laajenee ja keuhkot täyttyvät ilmalla pohjia myöten. Pallean liike näkyy ja tuntuu vatsalla, kyljissä ja selässä.
Hengitystreeni kohdistuu keuhkojen ympärillä oleviin lihaksiin. Treeni muistuttaa mieleen, miltä tuntuu, kun ilma yltää keuhkoissa pohjaan saakka.
Testaa tätä:
• Istu ryhdikkäästi. Laita kämmen vatsalle navan ja rinnan väliin.
• Laita hengityslihakset töihin ja nuuskuttele hetki samalla tavalla kuin koira: hengitä nenän kautta nopeasti sisään ja ulos. Tunnustele liikettä vatsalla kämmenen alla.
• Kiihdytä halutessasi nuuskutteluvauhtia, mutta palaa välillä omaan hengitysrytmiisi. Muuten voi alkaa pyörryttää.
3. Ääntö
Äänen syntymistä kurkunpäässä sanotaan äännöksi. Ääntötapa vaikuttaa siihen, miten voimakkaasti äänihuulet osuvat toisiinsa. Tätä voimaa kannattaa säädellä. Jos voimaa on liikaa, äänestä tulee puristeinen ja se rasittuu. Jos sitä on kovin vähän, äänestä tulee höttöinen ja se jää heikoksi.
On tärkeää löytää äännön tasapaino eli ääntöbalanssi. Kun äänihuulia lähennetään juuri sopivalla voimakkuudella, ääni tulee helposti hengityksen mukana ja tuntuu korkeintaan pienenä, mukavana värähtelynä kurkunpäässä.
Sopivasti kurkunpäätä aktivoivat harjoitukset lisäävät ääntöbalanssia. Ne ohjaavat tunnustelemaan äänen värähtelyä kehossa.
Testaa tätä:
• Äännä ensin pitkään vvv ja sitten www. Kohdista ääni kunnolla huulille ja tiivistä niitä, jos ilma karkaa liian helposti huulten välistä.
• Pitkitä ääntä sen verran, että se tuntuu kurkunpäässä hyvältä. Tunnustele kädellä kasvoilta, miten ääni värähtelee suun, poskien ja nenän seudulla.
4. Sointi
Sointi eli resonanssi on eräänlainen äänen vahvistin. Se syntyy, kun äänihuulten värähtelyn tuottama ääni voimistuu suuontelossa. Soivaa ääntä on mukava kuunnella, ja se kantaa vaivattomasti kauemmaksikin.
Ääneen saa soivuutta nasaaliäänteillä, joiden aikana ilmavirta tulee ulos suun sijasta nenästä. Suomen kielessä tällaisia ovat m, n ja ng.
Ääni vaatii soidakseen tilaa. Sointia treenataankin harjoituksilla, jotka vähentävät kehon jännityksiä ja hierovat ja rentouttavat äänihuulia.
Testaa tätä:
• Laita huulet toisiaan vasten ja hyräile kevyesti hiljaisella äänellä. Vaihtele äänenkorkeutta.
• Saat suuhun lisää tilaa ja ääni soi paremmin, jos tuot kielen eteen tai laitat huulet suppuun.
5. Artikulaatio
Huolellinen ääntäminen eli artikulointi tekee puheesta ymmärrettävää ja kuuluvaa. Huolellisessa ääntämisessä suuta avataan, kieli liikkuu ketterästi ja laajalle ja huulet suipistuvat tarvittaessa.
Monissa artikulaatioharjoituksissa pyritään vetreyttämään kieltä ja annetaan sille tilaa työskennellä.
Testaa tätä:
• Kurkottele ja pese kielellä hampaiden sisä-, puru- ja ulkopinnat – myös takimmaisista poskihampaista.
• Pyri rentouttamaan leuka. Pure ensin hampaita yhteen ja hellitä sen jälkeen purentaa. Anna alaleuan pudota rennoksi niin, että ylä- ja alahampaiden väliin jää tilaa.
6. Äänellinen vaihtelu
Kun äänessä on vaihtelua, puheeseen tulee ilmaisuvoimaa ja se tavoittaa kuulijan. Äänellä kannattaa leikitellä. Vaihtele esimerkiksi äänen korkeutta, voimakkuutta ja nopeutta. Treenissä sopii liioitella kunnolla ja ottaa ilmeet avuksi: vain osa ääniharjoituksissa käytettävistä keinoista siirtyy arkipuheeseen.
Testaa tätä:
• Lue muutama lause ihan mitä tahansa tekstiä. Lue ne ensin mahdollisimman hillitysti ja monotonisesti.
• Ota kasvoillesi yllättynyt ilme ja lue sama teksti uudelleen.
• Lue teksti, mutta liioittele äänteitä kasvoillasi. Voit nousta ylös ja tukea puhettasi käsillä.
• Seuraa, miten äänesi muuttuu eri kerroilla. Mitä näistä voisit hyödyntää puheessasi?
+ Ota treeni tavaksi
Lämmittele ja jäähdyttele ääni ennen ja jälkeen työpäivän. Haukottelemalla saat ääntöväylään tilaa. Huokailemalla syvennät hengitystäsi. Hyräile, niin rentoudut.
Terhi Meriläinen työskentelee puheviestinnän yliopisto-opettajana Tampereen yliopistossa. • Harjoitukset ovat kirjasta: Marja Suurpalo, Terhi Meriläinen ja Risto Härkönen: Äänitreeni – Opas parempaan puheääneen. Tuuma 2024.
