Työyhteisön valtapelit ruokkivat häpeää – apu löytyy empatiasta

Työpaikan vahingollinen kulttuuri voi aiheuttaa häpeää, joka kutistaa hoitajan.

Häpeä on kuin sisäinen romahdus. Se saa meidät kohdistamaan kovaa kritiikkiä minuuteemme: miten voin olla näin typerä ja huono!

Vaikka lähes kaikki tuntevat välillä häpeää, sitä on tutkittu työyhteisöissä vähän. Jotain kuitenkin tiedämme.

Tutkimuksissa on todettu, että häpeä aiheuttaa kivuliaan pienuuden olon sekä voimattomuuden ja arvottomuuden kokemuksen. Se saa meidät pelkäämään, että emme kuulu joukkoon.

Kivuliaisuudestaan huolimatta häpeää on suomalaisessa kulttuurissa pidetty jopa hyödyllisenä tunteena. Se saa ihmiset pysymään ruodussa.

”Auktoriteetin asemassa oleva henkilö saattaa käyttää nöyryyttämistä rangaistuksena”, sanoo tohtorikoulutettava Ella Autti Lapin yliopistosta. Hän tutkii häpeää terveysalan työyhteisöissä.

Autti kiinnostui aiheesta, kun hänen äitinsä sairastui aggressiiviseen ALSiin ja hänet siirrettiin kotihoidosta sairaalaan saattohoitoon. Autti oli jo tuolloin lukenut paljon häpeästä ja mietti, olisiko sitä nähtävissä äidin hoitopaikassa.

Autin mukaan häpeä voi syntyä siitä, että tekee työtehtävässä virheen, mutta työpaikalla saattaa olla myös häpeää ruokkiva kulttuuri. Silloin virheen tehnyttä työntekijää nöyryytetään muiden nähden. Nöyryytyksessä toinen ihminen aiheuttaa toiselle huonouden ja alennetuksi tulemisen kokemuksen.

Häpeän kokemus syntyykin terveysalan työyhteisössä usein vuorovaikutuksessa. Esimerkiksi kollega saattaa kritisoida toista rajulla tavalla tai ohjata tylysti.

”Tutkimuksessani haluan selvittää, miten sosiaalinen ympäristö tai työorganisaatio tuottaa häpeää tai nöyryytyksen tunnetta.”

Tavoitteena on auttaa ymmärtämään paitsi häpeää myös sen käsittelytapoja töissä.

Nöyryytys aiheuttaa kipua

Häpeän ja nöyryytetyksi tulemisen tunteet aiheuttavat työpaikoilla pahoinvointia ja stressiä.

Nöyryyttäminen rikkoo ihmisarvoa. Häpeän kulttuurissa työn kehittäminen ja uusien asioiden keksiminen on vaikeaa.

Vaikka häpeää on tutkittu työyhteisössä vähän, sen vaikutuksesta käytökseen tiedetään paljon. Vaikutukset voivat olla rajuja ja aiheuttaa ihmisille paljon ongelmia.

Tunteena häpeä on niin piinallinen, että siitä halutaan usein nopeasti eroon. Häpeää kokeva henkilö saattaa kieltää tapahtumia ja syytellä toisia. Hänen voi olla vaikea myöntää virhettään ja käytöksestä voi tulla ihmissuhteita rikkovaa.

”Psykologisessa tutkimuksessa häpeä yhdistyy ahdistuksen, masennuksen, matalan itsetunnon, päihteiden käytön, syömishäiriöiden ja syrjäytymisen kanssa.”

Nöyryytyksen tunne yhdistetään tutkimuksissa sosiaaliseen kipuun, stressiin ja vahvaan masennukseen, mutta myös väkivaltaan ja vihan tunteisiin.

”Kun ihminen kokee tulleensa nöyryytetyksi, hänelle voi syntyä tarve kostaa. Ihminen ei kuitenkaan välttämättä nöyryytä sitä, joka on nöyryyttänyt häntä. Kohteeksi voidaan joskus ottaa vielä haavoittuvammassa asemassa oleva ihminen, johon on valtaa, esimerkiksi potilas.”

Terveysala on altis vallankäytölle

Onko terveysala erityisen altis häpeän kokemiselle?

”Sen voin ainakin sanoa, että kun lähdin etsimään tutkimuksia siitä, miten häpeä organisaatiossa syntyy, niitä löytyi paljon sosiaali- ja terveysalalta”, Ella Autti sanoo.

Hän arvelee, että yhtenä syynä on alan hierarkkisuus. Ihmiset eivät ole tasa-arvoisia, vaan työyhteisöissä on usein korkea-arvoisempia henkilöitä, jotka voivat käyttää valtaa toisiin.

”Kun puhutaan vallan käytöstä, puhutaan usein myös nöyryyttämisestä ja häpeän tuottamisesta, vaikka sitä ei usein siksi tunnistettaisikaan.”

Autin mielessä työpaikoilla pitäisi kiinnittää huomiota olosuhteisiin, jotka voivat aiheuttaa häpeän tunnetta. Hän puhuu myös systemaattisesta häpeästä ja nöyryytyksestä, jolloin kyseiset tunteet voivat olla lähtöisin esimerkiksi poliittisista päätöksistä. Tällöin on voitu luoda systeemejä, joiden toteutumisen tarkkailu voi tuottaa häpeää.

”Jos nöyryytyksen tunnetta tutkittaisiin enemmän, pystyttäisiin ehkä osoittamaan, että jokin tiettyä ammattialaa koskeva poliittinen päätös voi aiheuttaa alalle nöyryytyksen olosuhteet. Pystyttäisiinkö silloin perustelemaan paremmin tällaisten päätösten haitallisuus?”

Autin mukaan olisi hyvä ymmärtää, että poliittiset päätökset voivat vaikuttaa suurestikin siihen, mitä tunteita terveydenhoitoalalla työntekijät lopulta tuntevat. Häpeän tunteen syntymiseen voivat vaikuttaa työpaikan taloudelliset rajoitteet tai työjärjestelyt, jolloin hoitaja ei pysty hoitamaan potilasta niin hyvin kuin hänen ammattietiikkansa vaatii.

”Työntekijä saattaa alkaa syytellä itseään huonosta tilanteesta, joka ei ole millään tavalla hänen aiheuttamansa.”

Voisiko häpeästä puhua?

Toistaiseksi meillä on vain vähän tietoa keinoista, joilla organisaatioista voidaan kitkeä häpeää, mutta Autti nostaa esille muutaman psykologiasta ammentavan vinkin.

Työyhteisöissä voisi alkaa kertoa omista tunteista toisille, mutta Autti tietää, että se on usein helpommin sanottu kuin tehty.

”Työyhteisöissä tulisi joka tapauksessa oppia tunnistamaan häpeän ja nöyryytyksen tunteita. Joskus henkilö ei toista nöyryyttäessään tajua tekevänsä niin.”

Työyhteisössä tulisi myös luoda ilmapiiriä, jossa häpeä voisi lähteä vähenemään. Se vaatii empaattista vuorovaikutusta.

”Jos olet vaikka antanut potilaalle vääränlaista ruokaa ja voisit mennä kertomaan asiasta empaattiselle työkaverille, häpeä helpottaisi. Hän voisi saada sinut tuntemaan, ettet ole yksin tunteesi kanssa.”

Autin mukaan empaattisen kohtaamisen jälkeen päästään eteenpäin eli voidaan miettiä, mitä virheelle voidaan tehdä, jottei se toistuisi.

Häpeä aiheuttaa sen, että pelkäämme toisten näkevän meidät väärin. Empaattinen kohtaaminen auttaa tässäkin.

Ylipäätään ymmärtävä vuorovaikutus on suuressa roolissa.

”Sitähän pystyy harjoittelemaan.”

Kuvituskuva.

Kollegat kertovat: Tämä auttoi häpeään

”Hävettää, kun olen tehnyt virheen ja varsinkin jos kollegat sitä kovaan ääneen pöyristelevät. Tilanteessa auttaa, kun käyn sitä läpi. Mitä tapahtui ja miksi, kuinka estän tätä toistumasta? Tilanteita on hyvä käsitellä myös työkavereiden kanssa.”

”Esimies on nolannut minut muiden työntekijöiden läsnä ollessa useamman kerran. Työyhteisön tuki auttoi pääsemään asiasta yli. En ollut ainoa nolattu.”

”Olen kokenut häpeää virheistäni. Varsinkin työuran alkuaikoina tunteet olivat rankkoja kestää. Häpeää hälvensi työkaverin asiallinen ja myötätuntoinen suhtautuminen. Olen myös oppinut suhtautumaan itseeni myötätuntoisemmin.”

”Häpeä tulee, kun omaisille pitää kertoa, miksei asiakkaalle ole tehty mitään. Esimiehen tuki on kaikki kaikessa. Jos sitä ei ole, homma on jo hävitty.”

”Hävettää, kun alkukantaiset ja aggressiiviset luonteenpiirteeni tunkevat esiin kiireen keskellä. Itsemyötätunto ja kiireen ääneen sanominen ja myöntäminen helpottavat.”

Kommentit on kerätty Tehy-lehden verkkosivujen kyselystä.

Suosittelemme sinulle

Hyvinvointi
Julkaisupäivämäärä
13.8.2019
Uutiset
Julkaisupäivämäärä
19.10.2016
Blogi
Julkaisupäivämäärä
9.12.2021