Valkopälvi voi aiheuttaa paljon henkistä kuormitusta – kehitteillä olevat hoitokeinot lupaavia

Valkopälvi eli vitiligo on ihon autoimmuunisairaus, jossa pigmentti katoaa laikkuina.

Kuvateksti
Mitä tummempi iho, sitä selvemmin valkopälvi näkyy. Vaaleaihoisilla oireet korostuvat kesällä.
Kuva: iStock

Jotkin sairaudet eivät ole terveydelle haitallisia eivätkä tarttuvia, mutta voivat silti painaa mielessä poikkeuksellisen paljon. Yksi tällaisista on valkopälvi eli vitiligo. Sitä esiintyy noin kahdella prosentilla väestöstä.

Valkopälvi on ihon autoimmuunisairaus, jossa pigmentti katoaa laikkuina ja yleensä niin, että laikut suurenevat ajan myötä. Sairaus johtuu melaniinihormonia tuottavien solujen kuolemasta tai toiminnan lakkaamisesta. Melaniini määrää ihon ja hiusten värin eli pigmentin.

Valkopälvi voi ilmaantua mihin tahansa kehonosaan, ja se voi vaikuttaa myös suun sisäpuolella ja hiuksissa. Hiusten pigmentti häviää ja osa hiuksista voi muuttua kokonaan valkoisiksi tai harmaantua.

Pigmenttiä voi palautua läiskien alueille, ja pienialainen vitiligo saattaa joskus hävitä kokonaan.

Tauti paljastuu jo yhdellä vilkaisulla, eikä diagnosointiin tarvita koepaloja.

Suomessa monien oireet korostuvat kesällä, kertoo Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntija Katarina Ijäs. Talvella läikät eivät välttämättä näy vaaleassa ihossa.

”Kesä voi olla hankalampaa aikaa, sillä rusketus korostaa vaaleita ihoalueita. Kesällä vitiligoa sairastava joutuu myös suojaamaan vaaleat ihoalueet auringolta, sillä ne palavat herkästi.”

Aurinkosuojaus on tärkeää, mutta muuta hoitoa tauti ei sellaisenaan vaadi. Joskus on kuitenkin syytä selvittää mahdolliset muut autoimmuunisairaudet. Tutkimusten mukaan noin 10–15 prosentilla on muita autoimmuunisairauksia. Niistä eniten esiintyy kilpirauhastulehdusta.

Mieli kuormittuu

Valkopälven haitat ovat ennen kaikkea psykososiaalisia. Yli 40 prosentilla valkopälvipotilaista on diagnosoitu jokin mielenterveysongelma, kertoi JAMA Dermatology -lehdessä viime vuonna julkaistu maailmanlaajuinen tutkimus. Kroonista ahdistuneisuutta esiintyy 28 prosentilla ja masennusta 24 prosentilla potilaista. Kaikkiaan mielenterveysongelmia on keskimäärin noin 13 prosentilla maailman ihmisistä.

Henkinen taakka on tutkimuksen mukaan keskimäärin suurempi niillä, joilla on vaaleaa tummempi ihotyyppi. Eniten kuormitusta kokevat intialaiset.

Henkistä kuormitusta lisää se, ettei sairauteen ole tehokasta hoitoa.

”Meille liittoon yhteyttä ottavat ovat usein kokeilleet kaikkea mahdollista tarjolla olevaa hoitoa, mutta he eivät ole saaneet apua”, Katarina Ijäs kertoo.

Pienialaiseen valkopälveen vartalolla ja raajoissa voidaan käyttää nykyään vahvoja glukokortikoidivoiteita kerran päivässä korkeintaan kolmen kuukauden ajan. Hoidon voi toteuttaa myös kahden viikon jaksoissa siten, että välissä on kahden viikon tauko, yhteensä korkeintaan puolen vuoden ajan, Ijäs neuvoo. Kasvojen alueella valkopälveä hoidetaan ensisijaisesti takrolimuusivoiteella, joka ei sisällä kortisonia.

”Hoitovaste on paras nuorilla juuri sairastuneilla. Monesti haasteena on se, että vaikka hoito vaikuttaisi aluksi tehoavan, niin oireet palaavat aika monella hoidon loppuessa.”

Moni mies kokee kosmetiikan käytön hankalaksi.

Ijäksen mukaan monet pyrkivät hoitojen sijasta joko hyväksymään sairautensa tai löytämään keinoja, joilla voisi peittää näkyvillä alueilla olevat läiskät.

”Naisille on ehkä helpompaa hyväksyä kosmeettisten tuotteiden käyttö, mutta moni mies kokee niiden käytön hankalaksi.”

Moni vitiligoa sairastava käyttää säännöllisesti itseruskettavia voiteita. Ne ovat nykyään erittäin hyviä, Ijäs vinkkaa. Myös sävyttävät aurinkovoiteet ovat hyvä apu.

Lupaavia hoitoja

Uusista hoidoista kantautuu toiveikkaita viestejä. EU-komissio antoi viime vuonna myyntiluvan ruksolitinibi-emulsiovoiteelle kasvojen valkopälven hoitoon yli 12-vuotiaille potilaille. Ruksolitinibi lukeutuu niin kutsuttuihin JAK-estäjiin, jotka ovat immuunivastetta heikentäviä lääkkeitä.

”Valmistetta ei ole vielä tuotu kauppaan Suomessa. Moni vitiligoa sairastava on kuitenkin tietoinen lääkkeestä ja kysellyt sen perään, sillä Yhdysvalloissa sillä on saatu ihan hyviä tuloksia”, Ijäs kertoo.

Erityisen lupaavalta vaikuttaa myös uusi Recell-laserhoito, toteaa pigmenttihäiriöihin erikoistunut tutkija, ihotautilääkäri Anand K. Ganesa Kalifornian UCI Health -yksikön artikkelissa. Tässä hoidossa ongelma-alueille siirretään potilaan terveitä melaniinia tuottavia pigmenttisoluja eli melanosyyttejä.

Yli kolmasosalla Recell-hoitoon osallistuneista havaittiin yli 80 prosentin uusiutumista pigmentissä kuusi kuukautta kestäneen hoidon jälkeen. Yli puolella potilaista pigmentti uusiutui vähintään 50 prosenttia.

Vertaistuella on uusimman tiedon ja tuen saamisessa tärkeä rooli.

Yhdysvaltain terveysviranomainen FDA hyväksyi Recell-laserhoidon viime kesänä ”lääketieteellisten läpimurtolaitteiden” -ohjelmaan. Tämä tarkoittaa, että laitteen kehitys- ja arviointiprosessia pyritään nopeuttamaan ennen sen myynnin hyväksymistä.

Kasvojen alueen vitiligoa ja muita iho-ongelmia voidaan hoitaa nykyään myös SkinPen-mikroneulauslaitteella, kertoo Sanna-Mari Laiho lääketieteellisiä laserlaitteita toimittavasta Dual laser -palvelusta. SkinPen on FDA:n hyväksymä neulauslaite, jolla aktivoidaan solutuotantoa ja melanosyyttejä. Näin pystytään häivyttämään tai tasoittamaan valkopälvialueita.

Vertaistuella on uusimman tiedon ja tuen saamisessa tärkeä rooli, toteaa Anand K. Ganesa. Hän on perustanut tätä tarkoitusta varten Global Vitiligo Foundation -verkkosivuston, joka toimii myös suomen kielellä. Lisäksi Ganesa suosittelee kaikille kiinnostuneille vuonna 2016 valmistunutta Youtube-videota Vitiligo: Truth, Hope and Change.