Tehyn pääluottamusedustaja Sari Auvinen pelkää, että irtisanottavat työntekijät jättävät alan tai lähtevät sote-alan töihin Ruotsiin. Jopa 200 voi joutua irtisanotuksi Mehiläinen Länsi-Pohjassa.
”Eniten ihmisiä stressaa ja rasittaa hyvinvointialueen päätöksien odotus ja siihen liittyvä epävarmuus”, sanoo Mehiläinen Länsi-Pohjan pääluottamusedustaja Sari Auvinen.
Jos sairaalan toimintojen kannalta pahin skenaario toteutuu, se voi hänen mukaansa johtaa 150–200 henkilön irtisanomiseen. Jäljelle jäisi noin 100.
”Silloin reilusti enemmän lähtisi kuin jäisi. Kun Lapin hyvinvointialue vielä vähentää väkeä, niin harvoja jäljelle jääviä työpaikkoja olisi hakemassa pari sataa.”
Länsi-Pohjan keskussairaalassa raskas kirurgia ja yöaikainen leikkaustoiminta päättyivät vuoden 2025 lopussa, mikä johtui uuden terveydenhuoltolain muutoksista ja Lapin hyvinvointialueen linjauksista. Vaativat toimenpiteet, kuten monet tekonivel-, selkä- ja syöpäleikkaukset, siirtyvät yliopistosairaalaan tai Lapin keskussairaalaan. Synnytystoiminta päättyi vuoden 2024 lopussa.
”On vaikea ymmärtää, mitä tällä saavutetaan. Samaan aikaan valtiovalta haluaa ihmisiä töihin ja hyvinvointialueet joutuvat irtisanomaan. Ei ole kuulunut maan hallitukselta tukipakettia sote-henkilöstön pitämiseksi alan töissä.”
Tehyn neuvottelupäällikkö Vappu Okkeri painottaa, kuinka Länsi-Pohjan sairaalan alasajo vaikuttaa Lapissa.
”Se heikentää väistämättä alueen sote-palvelujen tasoa. Hyvinvointivaltion peruspilaria rapautetaan ja samalla alue näivettyy, kun työpaikat katoavat.”
Pääluottamusedustajan mukaan Lapin hyvinvointialueen linjana oli viime syksyyn asti, ettei ketään irtisanota, vaikka työtehtäviä muutellaan. Nyt tilanne on toinen, sillä joulukuun alussa päättyneiden hyvinvointialueen yt-neuvottelujen myötä 365 on irtisanomisuhan alla.
Helmikuun alussa on aluevaltuuston seminaari, jossa toimet tarkentuvat. Alkavatko jälleen uudet hyvinvointialueen palveluverkkoa koskevat yt-neuvottelut selvinnee kevään kuluessa. Hyvinvointialueen päätösten vaikutuksesta mahdollisesti myös Mehiläisessä alkavat uudet muutosneuvottelut.
”Hulluinta tässä on se, että sote-henkilöstön eläköityminen Lapissa vajaan kymmenen vuoden sisään on todella rajua. Olemme huutavan hukassa, jos työntekijät päästetään nyt lähtemään.”
Alanvaihdon lisäksi suuntana voi olla naapurimaa Ruotsi, jossa rajantakaiset työpaikat esimerkiksi Facebookissa houkuttelevat alan ammattilaisia. Yksi aktiivinen kunta on Kalix, jonka edustajat kertovat infotilaisuudessa Simossa 20. tammikuuta työnsaantimahdollisuuksista. Kalixiin on Kemistä 80 kilometriä.
”Ruotsissa palkat ovat paremmat, ja jos teet pelkkää yövuoroa, työaika on lyhyempi. Kieli ei ole kuulema ongelma sillä, sinulla on rinnallasi tukihenkilö, niin kauan kuin koet sitä tarvitsevasi. Tiedossa on jo lähteneitä ja lähteviä. Ihmisiä on hakeutunut kielikurssille”, sanoo Auvinen.
Lapissa jylläävien isojen muutosten taustalla on se, että Lapin hyvinvointialue on arviointimenettelyssä.
”Se pakottaa tekemään ratkaisuja, jotka eivät ole Lapin kannalta järkeviä.”
Vappu Okkeri muistuttaa, miten Länsi-Pohjan sairaalan sote-ammattilaiset ovat perustaneet alueelle perheet ja kodit.
”Sairaalan alasajo on monelle shokki, joka ravistelee kokemusta elämän perusturvallisuudesta. Uuden, mielekkään työn löytäminen voi olla todella vaikeaa. Kun sote-ammattilaiset vaihtavat alaa tai lähtevät Ruotsiin, ollaan Suomessa tulevaisuudessa pulassa pohtimassa, miten pois lähteneet saadaan houkuteltua takaisin. Tämä ongelma koskee maan laajuisesti hyvinvointialueita, jotka ovat yt-myllyssä irtisanoneet sote-ammattilaisia.”
Hyvinvointialueen tiedotteen mukaan täytyy valmistella jo tammikuussa arviointiryhmälle viranhaltijaesitys budjettikehyksestä vuoteen 2030 saakka. Kehys tulee laatia mahdollisuuksien mukaan aina vastuualuetasolle saakka.
Alijäämää on kertynyt tähän mennessä noin 200 miljoonaa euroa. Tämän vuoden talousarvion mukaan alijäämää kertyisi vielä 6 miljoonaa lisää. Lain mukaan alijäämät tulisi kattaa tänä vuonna.
Arviointimenettelyn myötä hyvinvointialueella on enemmän aikaa kattaa alijäämänsä, mutta nykyisen taloussuunnitelman mukaan kattaminen ei onnistuisi vielä edes vuonna 2030. Arviointiryhmä pitää hyvänä vaihtoehtona talousarviossa olevaa laskelmaa, jossa tähän mennessä kertyneet alijäämät olisi puolitettu vuoteen 2028 mennessä.
”Täyttä huttua, että vuoteen 2028 mennessä saataisiin säästettyä 100 miljoonaa euroa. Osa säästökohteista on sellaisia, että tulosta tulee vasta vuosien päästä. Realistista olisi puhua, että nokka voidaan saada pinnan yläpuolelle 2027, sanoo Sari Auvinen.
