Viha on joskus hyvästä – aggressio paljastaa toiveemme ja tarpeemme

Kiukussa piilevä energia kannattaa valjastaa käyttövoimaksi.

Kuva: Maxim Usik

Viha voi ilmetä monella tavalla ja voimakkuudella. Siitä kertovat vihaisuutta kuvaavat sanat kuten raivostunut, kiukkuinen, harmistunut, ärtynyt ja loukkaantunut.

”Vihan tunne tai laajemmin ilmaistuna aggressio on yksi tunne muiden tunteiden joukossa”, sanoo aihepiiristä useita kirjoja kirjoittanut psykoterapeutti Heli Pruuki.

Koska kyseessä on yksi perustuntemuksista, vihaisuutta ei pidä luokitella hyväksi tai pahaksi. Viha ei ole negatiivista tai positiivista, vaan neutraalia. Viha kuuluu ihmisenä olemiseen.

”Vihassa on usein kyse suojautumisesta. Ihminen suojaa sillä haavoittuvuuttaan. Alla on jotain syvempää.”

Pettymys saa suuttumaan

Kun lapsi on kävellä auton alle, pelästyminen voi laukaista vanhemmassa voimakkaan aggression. Säikähtänyt vanhempi saattaa tarrata lapseensa hädissään ja huutaa naama punaisena: ”Älä enää ikinä tee noin!”

Viha on tavallinen suojatunne myös silloin, kun ihminen tulee loukatuksi jossain tärkeässä ihmissuhteessa tai asiassa. Viha suojaa silloin ihmistä särkymisen kokemukselta.

Kaiken raivon alla voi olla kaipuu yhteyteen toisten kanssa.

Viha nousee yleensä silloin, kun olemme heikoimmillamme. Taustalla voi olla pelko yksin jäämisestä ja siitä, ettei tule kuulluksi.

”Kaiken raivon alla voi olla kaipuu yhteyteen toisten kanssa”, Heli Pruuki sanoo.

Myös pettymys voi laukausta aggression. Näin voi käydä esimerkiksi työnhakutilanteessa, kun ihminen hakee kiinnostavana pitämäänsä paikkaa, panostaa hakuun ja uskoo mahdollisuuksiinsa, mutta ei tulekaan valituksi.

”Pettymys on silloin syvä ja valinta voi tuntua epäoikeudenmukaiselta. Se vie syviin vesiin, mutta suuttumus pitää pinnalla.”

Hoitaja, kuuntele itseäsi

Tunteet tulevat ja menevät – ja niin tekee myös viha. Kaikki tunteet ovat oikeutettuja, mutta tunteiden ilmaisussa on pysyttävä kohtuudessa.

”Loukata ja satuttaa ei saa. Omat aggression tunteet on hyvä tunnistaa ja hyväksyä. Kun tunnistaa syyt, tunteen voi ottaa oikeaan, hyvään käyttöön. Oikein käytettynä viha on hyödyllistä.”

Viha antaa esimerkiksi voimaa puolustaa oikeuksiaan, jos on tullut kohdelluksi väärin. Se voi myös paljastaa toiveemme ja tarpeemme. Jotta viha taipuu voimaksi ja rohkeudeksi, se pitää ensin tunnistaa ja sitten käsitellä ja kanavoida rakentavasti.

”Itsensä kuuntelu on tärkeä tunnetaito. Siten voi tutustua itseensä.”

Jos aggression tunteet kieltää itseltään, ne jäävät kytemään ja kasvamaan. Silloin jokin vähäpätöisempikin toisen teko tai sanominen voi laukaista hallitsemattoman purskahduksen. Käytös voi muuttua passiivis-aggressiiviseksi. Ihminen kyynistyy, katkeroituu tai masentuu.

”Masennus on nieltyä aggressiota ja surua”, Pruuki luonnehtii.

Potilaan kohtaamisesta tulee väkinäistä, jos päällä on pinnistelty panssarikuori.

Erityisesti hoitohenkilöstön kannattaa Pruukin mielestä ottaa aikaa itselleen, vaikka se hankalalta tuntuisikin. Hoitotyöhön kuuluvat kohtaamiset eivät onnistu, jos hoitaja ei voi itse hyvin.

”Hoitotyössä keskitytään koko ajan potilaiden tarpeisiin. Mutta miten voi jaksaa työssään, jos ei ole aikaa kuunnella itseään? Potilaan kohtaamisesta tulee väkinäistä, jos päällä on pinnistelty panssarikuori.”

Työpäivän keskelläkin voi pysähtyä pariksi minuutiksi. Pruuki suosittelee hakeutumaan omaan rauhaan, pistämään silmät kiinni ja kuulostelemaan itseään. Miltä kehossa tuntuu? Mitä ajatuksia mielessä liikkuu? Mitä tunteita huomaan kokevani?

Myös työkaveri voi olla suureksi avuksi.

”Olisi hyvä, että hoitajalla olisi ainakin yksi työkaveri, jonka kanssa pystyy puhumaan luottamuksellisesti. Eihän kukaan jaa kaikkia tunteitaan kaikkien kanssa, vaan jonkun luotettavan kanssa.”

Keskustelu toisen ihmisen kanssa auttaa usein jäsentämään tunteita, jotka tuntuvat omassa päässä hallitsemattomalta sekamelskalta. Luotettavan työkaverin seurassa voi olla juuri sellainen kuin on.

Ilkeä puhe on lisääntynyt

Kiukkuinen työkaveri voi olla hankala, mutta kuumakallemainen pomo kuormittaa koko työyhteisöä. Jos työkaverin tai pomon vihaisuus on uutta, Heli Pruuki kehottaa tarttumaan härkää sarvista ja kysymään, miten toinen voi.

Jos työyhteisössä on vihainen, pelolla johtava esihenkilö, uusi työntekijä huomaa nopeasti, että jotain on pielessä. Sitä ei välttämättä näe, mutta sen tuntee.

”Ilmapiirissä on jännitteitä, jotka keho aistii”, Pruuki kuvaa.

Huono johtaminen vaikuttaa koko työyhteisöön ja potilaisiin.

Hoitoala ja sairaalamaailma ovat olleet perinteisesti hierarkkisia työyhteisöjä. Tämä saattaa ruokkia pelolla johtamista ja vallan väärinkäyttöä. Pitkään jatkuessaan turvattomuuden tunne voi aiheuttaa psyykkisiä oireita ja johtaa somaattisiin sairauksiin.

”Huono johtaminen vaikuttaa koko työyhteisöön ja potilaisiin. Se nakertaa ennen pitkää hoitotyön laatua, vaikka työtä olisi tekemässä kuinka hyvät työntekijät.”

Tehyn viime vuonna tekemän selvityksen mukaan hoitohenkilöstö kohtaa entistä enemmän ilkeitä puheita, huonoa käytöstä ja väkivaltaa. Pruuki kytkee tämän yleiseen pahoinvoinnin kasvuun sekä sosiaaliseen mediaan, joka on hänen mielestään rapauttanut käyttäytymissääntöjä.

”Aggressiivinen käytös tuli muutama vuosi sitten sallitummaksi somessa. Nyt on lupa puhua toisista rumasti.”

Hoitajaan kohdistuvat uhkaukset ovat tietenkin laittomia, ja rikoksista pitää tehdä rikosilmoitus.

”Osa ihmisistä voi todella huonosti. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että huono käytös ei ole yleensä suunnattu henkilökohtaisesti hoitajaa vastaan.”

Tavallisesti kiukkuinen ihminen rauhoittuu varsin nopeasti, kun hän saa vähän tavallista enemmän huomiota.

”Kiukku laantuu, jos hoitaja kohtaa inhimillisesti, ottaa todesta ja kuuntelee.”

Kiltin tytön syndrooma

Toisen ihmisen vihan kohtaaminen on joillekin hyvin vaikeaa ja pelottavaa. Taustalla voi olla lapsuus, jossa omille tunteille ei ole ollut sijaa, koska vanhempi on hallinnut kotia aggressiolla, esimerkiksi väkivallan uhalla. Tällöin toisen viha voi vielä aikuisenakin lamaannuttaa ja nostaa pintaan oman avuttomuuden.

Vaikka monet sukupuoleen liittyvät stereotypiat ovat romuttuneet, tyttöjen ajatelleen usein olevan poikia kiltimpiä. Nuori, vihainen nainen on vastaavasti ilmaisu, jota voidaan käyttää leimakirveenä. Miehen on sallitumpaa ajaa tärkeinä pitämiään asioita kiivaasti.

Pruuki on silti toiveikas. Hänen mielestään nuori sukupolvi on jo toista maata.

”Nuoret eivät lyö toisiinsa sukupuolittavia leimoja.”

 

Viisi neuvoa vihan käsittelyyn

1. Rauhoita itseäsi. Hengitä syvään, älä sano tai tee mitään raivon vallassa. Muistele turvapaikkaasi eli jotain sinulle mieluista paikkaa, jonne voit mennä mielessäsi turvaan rauhoittumaan.

2. Pidä tunnepäiväkirjaa. Se auttaa tunnistamaan, mitkä asiat toistuvat elämässäsi. Mitä kaikkea on vihan tunteidesi alla? Mistä aiemmista elämäsi vaiheista nämä tunteet ovat tuttuja? Voisitko puhua niistä ystävän tai vaikkapa ammattiauttajan kanssa?

3. Kirjoita kirje sinua loukanneelle ihmiselle. Kirjettä ei tarvitse – eikä yleensä kannata – lähettää, mutta on tärkeää, että kirjoitat sen.

4. Opettele riitelemään rakentavasti. Rakentavassa riitelyssä keskitytään asiaan, josta ollaan eri mieltä, eikä etsitä tapoja loukata toista. Riita on erimielisyyden selvittelytilanne. Se ei ole taistelu, jossa yritetään voittaa tai nujertaa toista.

5. Käännä viha voimaksesi. Opettele kieltäytymään ja puolustautumaan kohteliaasti mutta jämäkästi. Harjoittele peilin edessä vaikkapa seuraavia lauseita: nyt riittää!, tämä ei käy minulle ja en suostu tällaiseen. Opettele ilmaisemaan myös suuttumustasi ja sen syitä: olen nyt vihainen, koska... ja minulle on tärkeää, että...

 

Kuusi fyysistä konstia lievittää suuttumusta

1. Keskity hengitykseen. Hengitä hitaasti nenän kautta sisään ja suun kautta ulos. Toista tätä, kunnes olet rauhoittunut.

2. Pidä tauko ja juo lasi tai kaksi kylmää vettä.

3. Laske hanasta jääkylmää vettä ranteillesi. Vesi hidastaa valtimoiden kautta verenkiertoa ja rauhoittaa kehoa.

4. Ota aikalisä riidassa ja mene hetkeksi ulos. Kävele tai juokse, kunnes mieli tasaantuu ja pystyt puhumaan rauhallisemmin.

5. Pura kiukkua hakkaamalla tyynyä, nyrkkeilysäkkiä tai sohvaa.

6. Huuda tyynyyn tai mene ulos huutamaan. Tai tee kuten naisjoukko hiljattain: kutsu kaverit huutamaan yhdessä väsymystä ja raivoa ulos, vaikka tyhjälle urheilukentälle.

Suosittelemme sinulle