Röntgenhoitaja Minna Tikkanen kertoo, että tutkimuksen onnistuminen on usein hyvin olennainen oikean diagnoosin ja lapsen jatkohoidon kannalta. Kuva: Jussi Tuokkola

Kokenut röntgenhoitaja: Rankinta on löytää pahanlaatuinen muutos yllättäen

Röntgenhoitaja Minna Tikkanen riemuitsee teknisesti onnistuneesta kuvasta.

Röntgenhoitaja Minna Tikkaselta on parinkymmenen vuoden uran aikana jäänyt ainoastaan yksi sovittu kuvantaminen tekemättä. 18-vuotias kehitysvammainen mies ei suostunut edes astumaan tutkimushuoneen ovesta sisään. Muutoin Minna on saanut aina jonkinlaisen kuvan, toki toisinaan se on vaatinut enemmän aikaa, leikittelyä ja suostuttelua.

Minna työskentelee Oulun yliopistollisessa sairaalassa (Oys) lasten röntgenissä, joka on ollut hänen tukikohtansa viimeiset 16 vuotta. Hän tekee natiivi- eli perusröntgentutkimuksia, magneettitutkimuksia sekä avustaa ultraääni- ja läpivalaisututkimuksissa.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

– Olen saanut kuulla vanhempien suusta kaikenlaista lahjontaa, milloin luvataan lapselle lelukauppakäyntiä tai herkkuhetkeä pitsalla tai hampurilaisella höystettynä, Minna nauraa.

Tutkimuksen onnistuminen on usein hyvin olennainen oikean diagnoosin ja lapsen jatkohoidon kannalta.

– Saan selittää tätä niin lapselle kuin vanhemmallekin. Ennen lapsen kutsumista tutkimushuoneeseen olen tutustunut tutkimuslähetteeseen ja aikaisempiin röntgentutkimuksiin tarkasti, arvioinut tutkimustavan ja valinnut käytettävät kuvausohjelmat sekä valmistellut tutkimushuoneen yhdessä työparini kanssa.

Erityisesti lapsipotilailla säteilytutkimusten optimointi ja säteilyaltistuksen hallinta ALARA-periaatetta (As Low As Reasonably Achievable) noudattaen vaativat ajatustyötä.

On tärkeää kohdata oikein niin lapsi kuin vanhempikin. Lapseen pitää saada hyvä kontakti nopeasti. Tutun työparin kanssa se sujuu saumattomasti. Nopeasti muuttuvissa kuvaustilanteissa hyvä tiimityö on arvossaan.

Minna ei puhu röntgenlaitteista aina niiden oikeilla nimillä, vaan käyttää l­apselle tutumpia termejä, kuten kuvaa ja kameraa. Minna voi käydä katsomassa lapsen kanssa röntgenlaitetta tai leluja tutkimuksen suorittamisen ohessa. Mahdollinen jännitys hieman helpottaa ja lapsen huomio kohdistuu sopivasti oheistoimintoihin. Tähän kaikkeen on normaalisti aikaa vain 10–15 minuuttia.

Lapsi on voitu ajaa tutkimuksiin satojen kilometrien takaa, mikä on vaatinut vanhemmilta vapaapäivän ottamista ja muita erikoisjärjestelyjä.

– Luottamuksen täytyy syntyä siinä ajassa. Joskus on niin reippaita tyyppejä, että se muodostuu heti. Joskus taas on hankalampaa.

Oysin lasten röntgeniin voi tulla potilaita Kokkolan eteläpuolelta aina poh­joisinta Lappia myöten. Lapsi on voitu ajaa tutkimuksiin satojen kilometrien takaa, mikä on vaatinut vanhemmilta vapaapäivän ottamista ja muita erikoisjärjestelyjä. Senkään takia ei voi antaa periksi ihan helposti. Minna saattaa kysyä saattajalta, vieläkö yritetään, jos tilanne pitkittyy ja ilmassa on harmitusta. Lapsen kiinnipitäminen on se viimeinen konsti.

Lapsia tulee tutkimuksiin myös sairaalan sisältä, esimerkiksi lasten syöpä-, kirurgia- ja infektio-osastoilta. Isompien lasten vauhdikkaat harrastukset näkyvät. Keväällä ja kesällä trampoliini, skuutti tai temppupyörä saattavat tuoda lapsia asiakkaiksi.

Talvella pikkupotilas voi tulla röntgeniin laskettelurinteestä tai huonosti päättyneen mäenlaskureissun seurauksena. Myös pienten vauvojen kuvaaminen kuuluu Minnan työhön.

– Keskoslapset ovat aika vaativa potilasryhmä. Kuvaaminen vaatii tarkkaa keskittymistä ja huolellista työskentelyä. Hieman isompia vauvoja on vähän helpompi kuvata. Vauvan saa aseteltua aina jonkinlaiseen hienoon pakettiin. Haastavimpia ovat 1–3-vuotiaat liikkuvaiset lapset. Joillain saattaa olla aikaisempia huonoja kokemuksia tutkimustilanteista esimerkiksi laboratoriokokeista, kun on pistetty neulalla.

Keskoslasten kuvaaminen vaatii tarkkaa keskittymistä.

Minna kohtaa työssään vaikeasti sairaita ja myös pahasti loukkaantuneita lapsia. Uran alkuvaiheessa ihmiskohtaloita tuli mietittyä paljon enemmän. Pitkä kokemus on antanut työhön perspektiiviä.

– Olen nähnyt, miten uskomaton kyky lapsilla on toipua. Joku on ollut vaikka pahassa onnettomuudessa ja puolen vuoden päästä hän tulee seurantaan iloisesti vilkutellen. Sellaiset tapaukset ovat ihania.

Pahinta on löytää lapsen tutkimuksessa sellaista, mitä ei toivoisi, esimerkiksi pahanlaatuisia muutoksia, merkkejä vakavasta sairaudesta tai viitteitä kaltoinkohtelusta. Edelleen pysäyttää tilanne, jossa pitkään hoidetun lapsen kunto romahtaa ja näkee, ettei toivoa enää ole.

Röntgenhoitajan täytyy pysyä ajan tasalla uusimmasta tekniikasta. Se onkin 20 vuoden aikana muuttunut roimasti, monen laitesukupolven verran. Esimerkiksi magneetti- ja CT-kuvaus olivat kehityksensä alkupäässä Minnan uran alussa.

– Uskon, että röntgensäteily tullaan jossain vaiheessa korvaamaan uusilla menetelmillä ehkä kokonaan.

Aina tekniikan kehittyminen ei vie asioita Minnan mielestä eteenpäin. Nykyajan menetelmin nähdään ihmisestä paljon, ja sen kaiken tietäminen voi joskus lisätä tuskaa ja turhia tutkimuksia.
Suomen Röntgenhoitaliitto valitsi Minnan vuoden röntgenhoitajaksi. Perusteluina oli muun muassa taitavuus työssä ja työn laadun kehittäminen.

– On hyvä miettiä, miten saisi vielä paremman kuvan. Onko prosessissa jotain, mitä voisimme parantaa?

 

 


Minnan työvälineet: Kolme tärkeää pikkuesinettä

1 Lasten gonadi-suojia käytetään, kun kuvataan lonkkien ja lantion aluetta. Suojilla peitetään tyttöjen munasarjat. Pojille ne voidaan pyöräyttää kivesten ympärille.

2 Mittakiekko toimii vähän samaan tapaan kuin tulitikkuaski, joka asetetaan valokuvaan mittatikuksi. Kiekon avulla kalibroidaan röntgenkuvissa esiintyvää mittavääristymää. Millintarkat mitat ovat erityisen tärkeitä esimerkiksi proteesia suunniteltaessa.

3 Sin (sinister) on kuvantamisessa yleisesti käytetty merkki ilmaisemaan anatomisesti vasenta puolta. Latinankielistä dex-merkkiä (dexter) käytetään potilaan oikean puolen merkitsemiseen.

 


Minnan työn suola

"Parasta on, kun saan käännettyä ikävältä tuntuvan tilanteen hyväksi ja lapselle ja perheelle jää hyvä kokemus. Lapsilta saa aina välittömän palautteen. Ja vauvat ovat ihania aina vaan."

Mainos
Mainos