– Etenemme asia kerrallaan. Selvitettäviä asioita on yleensä paljon.
Jaanan asiakkaissa on tapaturmaisesti auto-, moottoripyörä- ja mönkijäonnettomuuksissa vammautuneita. Onnettomuudesta on voinut jäädä myös aivovamma. Selkäydinvammautuneissa on ikäihmisiä, jotka ovat saattaneet satuttaa itsensä kotona esimerkiksi tuolille kiivetessä. Amputoiduista nuoret ja työikäiset kuuluvat Jaanalle.
Hän on myös lihassairauksia kuten ALSia sairastavien kuntoutusohjaaja. Heitä on sairaanhoitopiirin alueella noin 10–20.
– ALS etenee usein nopeasti. Ammattilaisena minun on oltava askel edellä sairautta ja osattava miettiä ratkaisuja pitkälle eteenpäin. Saatan kulkea perheen rinnalla tiiviisti monta vuotta.
Jaanan asiakkaissa on myös harvinaisia neurologisia sairauksia ja epilepsiaa sairastavia. Sisätautien alueelta Jaana ohjaa reumaa sairastavia.
– Reumaa sairastavissa näkyy suuri muutos. Lääkitys on kehittynyt vuosien aikana todella paljon, ja se näkyy potilaiden voinnissa, sanoo 15 vuotta sitten kuntoutusohjaajana aloittanut Jaana.
Kuntoutusohjaaja puhuu asiakkaidensa äänellä. Vammautuneen tai sairastuneen ei ole helppo pärjätä byrokratian kanssa. Jaana auttaa palvelujen ja etuuksien hakemisessa ja on yhdyshenkilö vaikkapa paikalliseen terveyskeskukseen, vammaispalveluun tai Kelaan. Hän ei päätä etuuksista, mutta osaa usein jo etukäteen arvioida, täyttyvätkö kriteerit.
Hän tekee paljon yhteistyötä myös järjestöjen kanssa. Haastattelun aikana Jaanalle kilahtaa viesti Tatu ry:stä: ehtisikö hän puhumaan nuorten tapaturmaisesti vammautuneiden ryhmälle. Syksyllä Jaana teki kiertueen Lapissa Lihastautiliiton järjestösuunnittelijan kanssa. Tilaisuuksiin tuli sekä sairastuneita että sote-ammattilaisia.
– Pienessä kunnassa yksittäinen työntekijä voi olla aika yksin, kun asiakkaana on harvinaista sairautta sairastava.
Kuntoutusohjaajan työ on paljon myös ihmisen kuuntelemista ja tukemista vaikeassa elämäntilanteessa.
– Käytän paljon sanontaa, että asioilla on tapana järjestyä. Joskus se vain ottaa enemmän aikaa.
Auto on Jaanan liikkuva konttori, jossa on lähes aina hienot maisemat. Kilometrejä kertyy, koska hän tekee paljon kotikäyntejä.
Jaanan toiminta-aluetta on koko Lapin sairaanhoitopiiri. Ivaloon ajaa Rovaniemeltä nelisen tuntia ja Muonioon kolme. Ranua on ihan kulmilla, koska sinne pääsee tunnissa. Etäisyyksien vuoksi Jaana sopii samalle suunnalle monta tapaamista. Välillä hän tekee pohjoiseen usean päivän reissuja.
Talvipakkasilla hänellä on mukana tulentekovälineet, toppapuku ja lämpökengät. Esimerkiksi Angelin perukoilla on parinkymmenen kilometrin väli, missä matkapuhelin ei toimi. Huonolla kelillä hän saattaa soittaa paikalliselle taksille ja kysyä, onko tie ajokelpoinen.
– Ja näissä olosuhteissa asuu asiakkaitani. Harvaan asutuilla seuduilla esimerkiksi kotiapua ei ole tarjolla samoin kuten Kehä kolmosen sisällä. Olen miettinyt, että saisipa syrjäseuduille kylätalkkareita, jotta savut pysyisivät siellä lämpiminä.
Ajaessa Jaana hoitaa usein työasioita puhelimessa. Kasvokkain tapaaminen on hänelle kuitenkin työn suola. Kotikäynnillä Jaana ei kiirehdi. Varsinkin ensikäyntiin on varattava aikaa.
– Siinä vaiheessa mielessä on paljon kysymyksiä. Vakava sairastuminen tai vammautuminen on aina sokki. Jokin sana tai lause on voinut jäädä kummittelemaan mieleen, koska ensitiedosta unohtuu usein iso osa.
ALSiin sairastuneen kanssa käydään läpi kipeitä asioita, kuten hoitotahto.
– Esimerkiksi henkilökohtaisen avustajan palkkaaminen vaatii kypsyttelyä. Se muuttaa koko perheen elämää. Saatamme listata, mitkä tehtävät avustajalle kuuluisi. On tärkeää miettiä rooleja, että puoliso saa olla puoliso.
Kotona on oltava tilannetajua – ei tupatarkastuksen henkeä. Jaana pyytää kirjoittamaan kysymyksiä paperille valmiiksi ja kutsumaan paikalle tärkeitä läheisiä kuten puolison, lapsen tai hyvän kaverin. Välillä Jaanan autossa matkaa työparina kunnan fysioterapeutti tai sosiaalityöntekijä.
Kuntoutusohjaajan palveluihin ei tarvita lähetettä ja apu on maksutonta. Jaana tekee käynnillä tapauksesta riippuen toimintakyvyn arvion tai selvittää muutostöiden, apuvälineiden ja palvelujen tarvetta.
– Mietin, tarvitaanko vaikka sisäänkäyntiin luiskaa tai oveen levennystä. Rakennusmestarit ovat tärkeitä yhteistyökumppaneitani, kun tehdään piirustuksia ja kustannusarvioita.
Jaana korostaa, että fysioterapeutin ja toimintaterapeutin vastaanotolla käyminen on tärkeää, mutta kuntoutumisen kannalta oleellista on myös, miten arki rullaa kotona. Välillä Jaana käy katsomassa muutostarpeita asiakkaan koululla tai työpaikalla.
Jaanan työpöydällä on nenäliinapaketti ja lastenkirja, jossa kerrotaan, miten isoveikka joutuu liikenneonnettomuuteen. Kirja sisältää vinkkejä aikuisille, miten käsitellä lapsen kanssa traumaattista kokemusta. Pöydällä on myös esite, jossa kerrotaan lisääntymisterveydestä.
Kuntoutusohjaaja on tekemisissä moninaisten asioiden kanssa. Työn hienoja hetkiä on, kun asiakkaan arki alkaa asettua uomaansa.
Jaana on kuntoutusohjaajien yhdistyksen puheenjohtaja. Kollegoiden vertaistuki antaa voimaa työhön. Jaanaa kiehtoo omassa työssä sen laaja-alaisuus.
– Sote-uudistuksessa ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen. Me kuntoutusohjaajat olemme jo jalkautuneet kentälle yhdysmiehiksi.
Kuntoutusohjaajat
Kuntoutuksen ohjaajia (210 op) koulutetaan Jyväskylän ja Satakunnan ammattikorkeakouluissa. Koulutus viettää marraskuussa 20-vuotispäiviään.
Työskentelevät monipuolisissa tehtävissä muun muassa sairaaloissa, terveyskeskuksissa, Kelassa, järjestöissä, te-keskuksissa ja ammatillisen kuntoutuksen parissa.
Kuntoutuksen ohjaajat ovat laillistettuja ammattihenkilöjä samalla tavoin kuin sosionomit ja geronomit. Eduskunta muutti lakia joulukuun alussa.
Suomen kuntoutusohjaajien yhdistyksessä on noin 260 jäsentä. Siitä tuli lokakuussa Tehyn ammatillinen jaosto.
www.suomenkuntoutusohjaajienyhdistys.fi
