Lapsen ehjänä säilyttäminen on yhteiskunnalle paras sijoitus tulevaisuuteen ja kestävään kehitykseen, muistuttaa Suomen Unicefin johtaja Inka Hetemäki. Kuva: Liisa Takala

Lasten oikeuksien puolustaja: "Lapset kuuluvat pandemiassa riskiryhmään"

Koronapandemia lisää köyhyyttä ja lapsikuolleisuutta. Taudin välillisten vaikutusten takia kuolee joka päivä tuhansia lapsia enemmän kuin normaalisti, sanoo Suomen Unicefin johtaja Inka Hetemäki.

1. Millaiset periaatteet ohjaavat toimintaasi? 

Lapsen oikeudet pitää saada toteutumaan kaikkialla maailmassa. Suomi on sitoutunut ihmisoikeuksiin, mutta niiden velvoittavuutta ei aina muisteta tai ymmärretä arjessa.

Esimerkiksi YK:n lapsen oikeuksien sopimusta on noudatettava ennakoivasti. Jos se otetaan esiin vasta oikeussalissa, kyse on korjaamisesta.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Lapsi on aina haavoittuva, ja ­lommojen paikkaaminen vie aikaa ja rahaa.

Lapsen ehjänä säilyttäminen on yhteiskunnalle paras sijoitus tulevaisuuteen ja kestävään kehitykseen.

2. Miten korona on vaikuttanut lapsiin? 

Lapsen oikeuksien toteutuminen vaikeutuu koronan talousvaikutusten ja rajoitusten vuoksi.

Köyhyys ja lapsikuolleisuus ovat maailmassa vähentyneet, mutta olemme vaarassa menettää nämä edistysaskeleet. Koronan välillisten seurausten vuoksi kuolee päivässä noin 6 000 lasta enemmän kuin normaalisti. Vastikään köyhyydestä noussut perhe voi vajota takaisin köyhyyteen.

Korona saattaa vaikuttaa maailman lapsiin myös myönteisesti, jos digiloikka helpottaa opettajapulaa. Yritykset voisivat osallistua tähän luomalla teknologiaa, jota tarvitaan kehittyvissä maissa.

3. Mikä on lasten suurin uhka? 

Epätasa-arvo sekä maailmalla että Suomessa. Kun kouluttamattomien vanhempien lapsi on köyhä, kuuluu syrjittyyn vähemmistöön ja asuu syrjäseudulla, syntyy kuilu, josta lapsi ei voi nousta.

Merkkejä epätasa-arvosta näkyy myös Suomessa, vaikka maailman mittakaavassa yhteiskuntamme on yhtenäinen ja tasa-arvoinen. Esimerkiksi tyttöjen ja poikien oppimistuloksissa on suuria eroja.

4. Millaista on lapsen arvostava kohtaaminen?

Jokainen kohtaaminen ­aikuisen kanssa joko nostaa tai laskee lapsen itsetuntoa. Arvostavassa kohtaamisessa lapsi tulee kuulluksi, nähdyksi ja osallistetuksi. Aikuinen pysähtyy lapsen äärelle ja antaa tämän sanoittaa tilannettaan. Esimerkiksi terveydenhuollon tilat pitää sisustaa niin, että lapsella on turvallinen olo. Toimenpide ja sen ­vaikutus kerrotaan lapselle etukäteen ja lapselle annetaan vaihtoehtoja ja ­mahdollisuus esittää kysymyksiä.

5. Millaista palautetta saat? 

Unicefin asiantuntijana on ollut helppoa olla, koska lapset ovat kaikille tärkeitä. Viime aikoina joidenkin ihmisten on kuitenkin ollut vaikea ymmärtää, että lapsen oikeudet koskevat jokaista lasta kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Lapsi ei koskaan ole syyllinen vanhempiensa valintoihin. Kun muistutin julkisesti Al-Holin leirin lasten oikeuksista, sain paljon ikävää palautetta.

Inka Hetemäki

  • 60-vuotias Suomen Unicefin ohjelma- ja vaikuttamistyönjohtaja, joka on työskennellyt myös Pakolaisneuvonnassa ja Amnesty Internationalin Suomen osastossa.
  • Koulutukseltaan filosofian maisteri.
  • Harrastaa koiralajeja, lukemista ja metsässä liikkumista.
  • Perheeseen kuuluu kolme aikuista lasta.
  • Palkittu Lastensuojelun Keskusliiton hopeisella lastensuojelumitalilla.
  • Twitterissä @IHetemaki.

Julkaistu Tehy-lehdessä 2/2021.

Mainos
Mainos