Lastenhoitaja on läsnä

Lastenhoitajan syli voi olla täynnä, mutta silti hänellä on lapselle aikaa, kirjoittaa lastenhoitaja Mari Lind.

Kuvateksti
Lastenhoitajalla on oikeus arvostukseen ja palkkaan, kuten muillakin työntekijöillä. Kuva: Mikko Nikkinen

Minä olen lastenhoitaja, joka ottaa lapsesi vastaan. Toivon, että voit tuntea luovuttavasi lapsesi sellaiseen syliin, jonka tiedät välittävän sinulle maailman tärkeimmästä asiasta lähes yhtä paljon kuin sinä välität. Me jaamme yhteiset ilot ja surut, ja aikanaan myös irtaannumme toisistamme, mutta muistijälki jää ja toisinaan hyvinkin vahva sellainen.

Minulla on toisinaan kädet ja syli täynnä, joten ihan joka hetki ja joka paikkaan en ehdi ja tunne riittäväni, mutta yritän parhaani. Minä tunnen lapsesi itkun ja naurun ja tiedän milloin on kiirehdittävä hänen luokseen, vaikka sylini olisi täynnä. 

Minä olen sinua ja sekä sinun perhettäsi varten, mutta myös minulla on oma perhe ja elämä. Ja se ei tarkoita sitä, että vertailisin perheitä toisiinsa, molemmille on sydämessäni paikka. 

Olen paljon muutakin kuin lastenhoitaja. Toivoisin sinun näkevän minut ihmisenä ja työntekijänä samoin kuten kenen tahansa työtä tekevän. Toivoisin sitä kautta nousevan ymmärryksen siitä, että myös lastenhoitajalla on oikeus saada vastuullisesta työstään palkka sekä vaatia palkankorotusta aivan kuten rakennusmiehellä, hitsarilla ja ahtaajalla. Ammattitaidosta ja osaamisesta maksetaan monilla aloilla tuntuva korvaus, mutta mihin me lastenhoitajat olemme unohtuneet? 

Me olemme jääneet julkisessa keskustelussa korkeammin koulutettujen varjoon, vaikka meidän kaikkien osaamista tarvitaan moniammatillisissa työyhteisöissä. Miksi vastakkainasettelu lastenhoitajat vs. lastentarhaopettajat/sosionomit, kun kuitenkin työtä tehdään yhdessä päiväkodin arjessa, jossa kasvatus ja hoito nivoutuvat tiiviisti yhteen? Tällä hetkellä korostetaan korkeakoulutettujen osaamista ja tärkeyttä varhaiskasvatuksessa, mutta entistä enemmän lapsiryhmä jää lastenhoitajan vastuulle. 

Lastenhoitajat ovat koko päivän läsnä ja vastuussa lapsista. Palkkauksen ja ammatin arvostuksen pitäisi olla aivan toista luokkaa. Nyt uuden varhaiskasvatuslain valmistelun myötä ammattimme arvostus ei ole ainakaan noussut ja jotenkin tuntuu, että meidät lastenhoitajat on tässä leikissä nyt unohdettu täysin. Miksi?

Me lastenhoitajat olemme koulutettuja ammattilaisia. Teemme työtä sydämellä ja ammattitaidolla ja haluamme tekemästämme työstä kunnon palkan, mihin meillä on oikeus. Hyvin usein törmäämme hiljaiseen muuriin siitä, että meillä ei olisi oikeutta pitää kiinni etuuksistamme ja vaatia kunnollisia palkankorotuksia. 

Tämän aikakauden aika on ohi, varsinkin jos työantajamme haluavat pitää palveluksessaan koulutettuja, ammattitaitoisia sekä motivoituneita lastenhoitajia! 

Suosittelemme sinulle