”Ehdotin Pentille, että pitäisikö ruveta tarhaamaan mehiläisiä. Olin ihan äimän käkenä, kun hän sanoi, että ruvetaan vaan.”
Tarhapaikkoja heidän ei ole tarvinnut haeskella, vaan niitä on tultu tarjoamaan.
”Ihmiset kaipaavat puutarhoihinsa pölyttäjiä.”
Kuorttiset ovat suunnitelleet tarhauksen laajentamista entisestään, mutta ainakin toistaiseksi se pysyy harrastuksena ja sivubisneksenä.
Sarianna työskentelee sairaanhoitajana Joutsenon hyvinvointiasemalla. Hän hymähtää, että on vuosien aikana hoitanut hevosia ja kanoja ja nyt ihmisiä ja mehiläisiä.
”Tämä on hyvää vastapainoa työlle. Mehiläisten surina on terapeuttista ja rauhoittavaa. Rakastan myös hunajan ja mehiläisvahan tuoksua.”
Toisaalta tarhaus on raskasta: kesäkuumalla on pukeuduttava tuhtiin suojavarustukseen ja nosteltava hunajasta painavia laatikoita.
Onko jotain, mitä voisimme oppia mehiläisiltä?
”Ainakin sen, mikä merkitys on hyvällä johtamisella. Mehiläisyhdyskunta ei toimi, jos kuningattaressa on jokin ongelma. Mehiläiset näyttävät myös esimerkillään, että yhdessä tehden homma hoituu.”
