Mitä köyhyys tekee ihmiselle, Anna-Maria Isola?

Heikossa asemassa olevat suunnittelevat elämää vain päiväksi tai viikoksi eteenpäin, sanoo köyhyystutkija Anna-Maria Isola.

Kuvateksti
Lapsi aistii perheensä rahahuolet ja saattaa alkaa suojella vanhempiaan, sanoo köyhyystutkija Anna-Maria Isola.
Kuva: Leena Koskela

1. Mitä köyhyys tekee ihmiselle?

Erittäin heikko asema voi johtaa lamaantumiseen. Heikoimmassa asemassa ovat usein pitkään työttö­mänä olleet, yksihuoltajaäidit ja pitkään sairastaneet. Esimerkiksi pitkään ­työttömänä olleista saatetaan ajatella, ettei heidän osaamisensa vastaa nykyvaatimuksia.

Heikossa asemassa olevat suunnittelevat elämää vain päiväksi tai viikoksi eteenpäin, koska he näkevät vähemmän mahdollisuuksia ja haluavat karttaa ­riskejä.

Mainos alkaa
Turvan mainos.
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Turvan mainos.
Mainos päättyy

2. Miten köyhyys ja puute vaikuttavat perheen pienimpiin?

Jos köyhässä perheessä elävä lapsi kasvaa ympäristössä, jossa kaveripiiri ei juokse rahan perässä, köyhyys ei välttämättä heikennä terveyttä tai mielenterveyttä. Huono-osaisemmassa asemassa olevat voivat kuitenkin kokea, ettei esimerkiksi opettaja tue heitä samalla tavalla kuin muita. Harvemmalla on pidemmälle meneviä opiskelusuunnitelmia.

Aivan pienetkin lapset aistivat perheen stressaantuneen tunnelman ja saattavat alkaa suojella vanhempiaan. Isompia lapsia voi kuormittaa vanhem­pien työttömyys, jos nämä ovat aina kotona eikä lapselle jää siellä omaa aikaa.

3. Miten raha- ja kulutuskeskeisen kulttuurin voisi sivuuttaa?

Vallitseva arvojärjestelmä korostaa yksilön taloudellista menestymistä. Sen sijaan voi arvostaa henkistä kasvua, käsin tekemistä ja luovuutta. Käsityöt ovat kehollisia, ja niitä tehdessä pitää pysähtyä, mikä tekee hyvää myös mielelle.

Anna-Maria Isola

  • 48-vuotias osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja köyhyyden johtava tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.
  • Uusimpia julkaisuja, joiden tekemisessä mukana: Poikkeuksellinen nuoruus korona-aikaan (Nuorten elinolot -vuosikirja 2022), Ryysyläisyydestä osattomuuteen – köyhyys lasten ja nuorten kertomana 1800-luvulta nykypäivään (2026).
  • Perheeseen kuuluu puoliso.
  • Harrastaa puutarhanhoitoa, liikuntaa ja haaveilua.

4. Kuinka köyhyyttä voidaan torjua?

Keskeistä olisi jakaa maailman varat oikeudenmukaisesti ihmisten kesken. Globaalisti tarkastellen eriarvoisuus ei ole viime aikoina juurikaan vähentynyt.

Markkinat ovat kurittomat, mikä aiheuttaa työttömyyttä. Tarvitaan työn ja toimeentulon turvaavia ratkaisuja. Kun köyhyys pitkittyy, sosiaaliturva on riittämätön. Tämä elämää kutistava noidankehä pitää katkaista.

5. Voiko köyhyydestä syntyä joukkovoimaa?

Köyhyys voi muuttua voimaksi ennemmin tai myöhemmin. Monet vallankumoukset ovat tästä esimerkkejä. Joukkovoima voi syntyä myös yksittäisten ihmisten äänistä, kuten seksuaalivähemmistöjen ja alkuperäiskansojen oikeuksien puolesta puhuttaessa on osin tapahtunut. Köyhien asiaa ajavan ei tarvitse itse olla köyhä, vaan myös muut voivat puhua heidän puolestaan.

6. Kuka oikeudenmukaisuuden puolustaja on esikuvasi?

Psykiatri ja poliitikko Ilkka ­Taipale, joka on tullut tunnetuksi esimerkiksi asunnottomien, työttömien ja syrjäytyneiden asiaa ajaneena kansalais­aktivistina.

Köyhyyden rajat

  • Noin 120 000 lasta eli pienituloisessa perheessä vuonna 2023. Tämä vastaa 12 prosenttia kaikista Suomessa asuvista lapsista. Pienituloisen kotitalouden tulot ovat alle 60 prosenttia mediaanitulosta. Mediaanitulo tarkoittaa keskimmäistä tuloa: puolet  tienaa sitä vähemmän ja puolet enemmän.
  • Arvioiden mukaan vuosien 2024 ja 2025 sosiaaliturvauudistukset lisäävät pienituloisten lasten määrää 27 000:lla.
  • Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli Suomessa 958 000 ihmistä vuonna 2024. Riski tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei ole varaa maksaa vuokraa, asuntolainan lyhennystä tai laskuja ajallaan tai pitää kotiaan riittävän lämpimänä.

Lähteet: Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö, Tilastokeskus