Väitös: Työterveyshoitajilla on vahvat tiedot työkyvyn tukemisesta – soveltaminen käytäntöön hankalampaa

Työterveyshoitajat tuntevat työkyvyn tukemisen keinot, mutta niiden soveltaminen käytännön tilanteisiin osoittautui vaikeammaksi. Työtä hankaloittivat kiire ja tuottavuuspaineet.

Kuvateksti
Osaamisen soveltaminen oli erityisen vaativaa sairauspoissaolojen hallinnassa ja työhön paluun tukemisessa.
Kuva: Kaisa Sirén

Työterveyshoitajien tiedollinen osaaminen työkykyriskien hallinnassa ja analysoinnissa on korkealla tasolla, mutta osaamisen soveltaminen käytännön tilanteisiin on vaativampaa, osoittaa Johanna Sirkan väitös.

Vastanneiden 200 työterveyshoitajan tiedollinen osaaminen oli korkea. He saivat keskimäärin 10,6 pistettä 12 mahdollisesta eli vastasivat oikein 88 prosenttiin kysymyksistä. Myös heidän oma arvionsa osaamisesta oli korkea, keskimäärin 8,2 asteikolla 1–10.

Selvin ero havaittiin tiedon ja sen käytännön soveltamisen välillä. Käytännön asiakastilannetta kuvaavan tehtävän eri vaiheissa 14–35 prosenttia työterveyshoitajista eteni suositellun toimintamallin mukaisesti.

Mainos alkaa
Turvan mainos.
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Turvan mainos.
Mainos päättyy

Osaamisen soveltaminen oli erityisen vaativaa sairauspoissaolojen hallinnassa ja työhön paluun tukemisessa.

”Työkyvyn tukemisessa ei riitä, että tietää, mitä pitäisi tehdä. Käytännön tilanteet vaihtelevat ja edellyttävät työterveyshoitajalta tiedon soveltamista, ammatillista harkintaa ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa”, Sirkka sanoo.

Väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että työterveyshoitajien ammatillinen osaaminen tulee näkyväksi erityisesti koordinaatiota vaativissa tilanteissa. Työterveyshuollon erikoistumisopinnot ja työpaikalla kuvattu työkykyriskien hallinnan toimintamalli olivat yhteydessä vahvempaan osaamiseen. Myös pienempi asiakasmäärä vaikutti suoriutumiseen.

Työterveyshoitajat pitivät työkykyriskien hallintaa ja analysointia työterveyshuollon keskeisenä tehtävänä. Työtä edistivät hyvät sähköiset työvälineet, riittävä aika, yhteistyö työnantajan kanssa, moniammatillinen yhteistyö ja työkokemus. Kiire, riittämättömät aikaresurssit ja tuottavuuspaineet puolestaan vaikeuttivat työtä.

”Osaamisen kehittämisessä on tärkeää huomioida sekä ammattilainen että organisaatio. Koulutuksen lisäksi tarvitaan systemaattisia toimintatapoja, toimivaa yhteistyötä ja sellaisia toimintaedellytyksiä, jotka tukevat osaamisen soveltamista käytännössä.”

TtM Johanna Sirkka esittää väitöskirjansa ”Occupational health nurses’ competence in work ability promotion: Instrument and Evaluation” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 6.11.2026.