”Kun kuuntelin puhelimessa tarkasti asiakkaiden kuvailua oireistaan, opin nopeasti kohdistamaan heille ajan sopivalta lääkäriltä.”
Eri ammattiryhmät tuntuivat olevan aidosti yhdenveroisia keskenään.
Vastaanottosihteerit työskentelivät talon eri kerroksissa, joten Piia oppi tuntemaan myös lääketieteen erikoisalat ja erilaiset potilaat.
”Eri ammattiryhmät tuntuivat olevan aidosti yhdenveroisia keskenään, mikä tuntui valtavan hyvältä.”
Piia sai sijaisuuden kerta toisensa jälkeen, mutta vakituista pestiä ei ollut tarjolla. Tilanteeseen ei tullut muutosta, kun Pulssi siirtyi Terveystalon omistukseen.
”Epävarma tilanne pakotti miettimään uutta tulevaisuuden suuntaa. En uskonut, että terveydenhuollossa vastaanottosihteerinä työskennelleellä tradenomilla olisi ollut kovastikaan kysyntää.”
Idean uudesta ammatista Piia sai maatessaan potilaana magneettikuvauslaitteen uumenissa. Sinne hän oli päätynyt ison mutta hyvänlaatuisen luukasvaimen takia.
”Oivalsin, että voisin viihtyä röntgenhoitajan ammatissa, jossa saisin tavata jatkuvasti uusia ihmisiä ja olla tekemisissä tekniikan kanssa. Voisin hyödyntää terveysalalta saamaani kokemusta, mutta tehtäväni eivät olisi kovinkaan hoidollisia. Niitä en koe omikseni.”
Kun Piian työt vastaanottosihteerinä taas kerran päättyivät, hän pisti hakupaperit röntgenhoitajan koulutukseen.
Piia sai paikan, mutta hän siirsi opintojen aloitusta vuodella, sillä hän oli ehtinyt saada jälleen vuorotteluvapaan sijaisuuden. Opinnot alkoivat tammikuussa 2014 ja kolmen vuoden päästä, puoli vuotta etuajassa, hän sai tutkintonsa valmiiksi.
Nykyisin Piia on vakituisena röntgenhoitajana Naantalin terveyskeskuksessa.
Pienessä yksikössä on kaksi vakituista työntekijää, jotka ovat töissä maanantaista perjantaihin, virastoaikaan.
Ammatinvaihtajalle on kasvanut nopeasti asianmukainen ylpeys, jota kahvimukin teksti vahvistaa: ”Röntgenhoitaja, ei pelkkä napinpainaja.”
”Juuri tuon haluaisin kaikkien ymmärtävän! Laadukkaat kuvat eivät ole itsestäänselvyys. Ne syntyvät tarkalla, ammattitaitoisella työllä sekä erikuntoisten potilaiden lämpimällä, huolellisella ja kärsivällisellä ohjeistuksella.”
”Jos virheitä tulee, tarvitaan uusia kuvia ja enemmän säteilyä, mikä ei koskaan ole hyvä juttu.”
Kun Suomessa tuli vuoden 2018 lopulla voimaan uusi säteilylaki, Piia oli kollegansa kanssa ajan hermolla. He lähtivät pätevöitymään ensimmäisten joukossa työpaikkansa säteilyturvallisuusvastaaviksi.
Koulutuksessa Piia sai valmiudet toimia henkilönä, joka huolehtii toiminnanharjoittajan tukena säteilysuojelun toteuttamisesta. Hän perehtyi säteilylainsäädännön pääkohtiin, säteilysuojeluun, säteilymittauksiin sekä säteilyn terveydellisiin vaikutuksiin. Samalla hän oppi täyttämään Säteilyturvakeskuksen vaatimia hakemuksia ja raportteja.
”Nyt hoidamme kollegani kanssa yhteisvastuullisesti Naantalin terveyskeskuksen säteilyturvallisuusvastaavan tehtäviä.”
Röntgenhoitajana olen päässyt nauttimaan ensi kertaa elämässäni vakituisesta arkityöstä.
Lisävastuu näkyy myös palkassa.
”Korotus ei ollut läpihuutojuttu, mutta keskustellen asiasta päästiin tyydyttävään tulokseen.”
Ammatinvaihto oli onnistunut suunnanvaihdos Piian elämässä.
”Röntgenhoitajana olen päässyt nauttimaan ensi kertaa elämässäni säännöllisestä, vakituisesta arkityöstä. Ihan ihmettelen, miten olenkaan vapaalla joka viikonloppu! On myös mukavaa tehdä työtä omassa kotikaupungissa, kun matkoihin ei kulu aikaa.”
Uudessakin ammatissa yhdistyvät Piian kaksi suosikkiasiaa: moninaiset ihmiskontaktit ja kiinnostava tekniikka.
Hyvä mieli ja ammattiylpeys huokuu myös Piian teksteistä. Twitter-tilillään lennokkaasti kirjoittava naantalilainen esittäytyy säteileväksi röntgenhoitajaksi.
Sähköpostiviestinsä hän allekirjoittaa ”Säteilevin terveisin, Piia”.
