Taina käyttää eläinpotilaista sanaa ”hän”. Asiakkaat eli eläimen hoitoon tuoneet ihmiset arvostavat myös sitä, että lemmikkiä kutsutaan sen omalla nimellä.
– Täällä pitää ajatella asiakastakin, sillä onhan rakkaan lemmikin sairastaminen maailman kauhein juttu.
Yliopistollisen eläinsairaalan pieneläinsairaalassa ja hevossairaalassa annetaan hoitoa kaikille kotieläimille. Ajan voi varata mistä päin maata tahansa ja millaisessa vaivassa hyvänsä. Sairaalan päivystysalueeseen kuuluvat Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi.
Pieneläinsairaalan suurin potilasryhmä ovat koirat, sillä niitä on myös lemmikkeinä eniten. Hoidossa käy silloin tällöin myös käärmeitä ja muita eksoottisia eläimiä, joita kuvataan esimerkiksi munintavaikeuksien takia.
Hevossairaalan puolella on kuvannettu myös laamoja, alpakoita, lampaita ja joskus possuja sekä nautojakin. Tuotantoeläimet hoidetaan kuitenkin pääasiassa Saaren eläinklinikalla Mäntsälässä. Luonnoneläimiä ei Yliopistolliseen eläinsairaalaan enää tule, sillä ne hoidetaan Korkeasaaren Villieläinsairaalassa.
Taina Mäki on työskennellyt Yliopistollisessa eläinsairaalassa vuodesta 2002 lähtien. Sitä ennen hän kuvansi ihmispotilaita noin kahdeksan vuotta.
– Oli hyödyllistä työskennellä ihmisten parissa ennen tänne tuloa. Työtä tehdään samoilla säteillä ja laitteilla, mutta potilasmateriaali on täysin erilainen. Tämä on ihan oma maailmansa.
Yliopistollisessa eläinsairaalassa on käytössä hevosröntgen, pieneläinröntgen, tietokonetomografia, vahvakenttämagneetti ja ultraäänilaite. Uusin laite on hevosten jalkamagneetti, joka on hyvä lisä ontumadiagnostiikassa.
Eläinten kuvantamisessa käytetään tiettyjä kuvausprojektioita ja protokollia samoin kuin ihmisillä, mutta aika ajoin tarvitaan kekseliäisyyttä. Opiskeluaikana ei opetettu lainkaan, kuinka eläimiä kuvannetaan.
– Päänvaivaa ja pohtimista piisaa. Viimeksi keksimme uuden, paremman tavan röntgenkuvata hevosen alaposkihampaita.
Eläinlajien kirjo on suuri ja röntgenhoitajan pitää tietää jonkin verran kustakin eläinlajista: miten se reagoi ja puolustautuu ikävissä tilanteissa tai silloin, jos on kipuja. Pieneläimet yleensä rauhoitetaan tai nukutetaan kuvantamisen ajaksi, mutta kemikaaleihin ei voi turvautua, jos lemmikillä on esimerkiksi sydänvika.
– Hyvin harvoin tulee sellainen tilanne, ettemme saa kuvattua, mutta joskus on nostettava kädet pystyyn.
Näin kävi erään kissapotilaan kohdalla, joka roikkui Tainan käsivarressa kaikilla kynsillä ja hampailla. Se on myös ainoa Tainaa työuran varrella vahingoittanut eläin.
– Potilaasta ei tavallisesti koskaan päästetä irti, sillä silloin hän putoaa helposti hoitopöydältä. Tämä kissa on ainoa, josta olen päästänyt irti, mutta se ei päästänyt minusta. Ote irtosi lopulta, kun aikani ravistelin käsivarttani. Kun kissalla menee herne nenään, se menee syvälle.
Eläinsairaalassa noudatetaan tiukasti säteilysuojelua. Tämä on välttämätöntä jo sen vuoksi, että eläinsairaalan röntgenhoitajat opettavat kaikki Suomen eläinlääkäriopiskelijat toimimaan röntgenissä. Opiskelijat harjoittelevat viidennen opiskeluvuotensa eli kandivuoden ajan eläinsairaalassa.
Toinen syy tarkkaan säteilysuojeluun on se, että eläimiä kuvannettaessa tarvitaan välillä kiinnipitäjää.
– Käytämme mieluusti eläimen omistajaa kiinnipitäjänä, koska me hoitajat saamme oman osamme säteilystä kuitenkin.
Röntgenhoitajat ovat laatineet kuvantamisohjekirjan eläinlääkäriopiskelijoiden ja eläintenhoitajien käyttöön. He hoitavat päivystysaikaiset kuvantamiset, sillä röntgenhoitajilla on eläinsairaalassa päivätyö.
Eläinsairaalassa käy opetettavana myös röntgenhoitajaopiskelijoita. Tainaa pyydetään myös yksityisille eläinklinikoille opettamaan eläinten kuvantamista.
Moniosaamisesta ei ole haittaa: röntgenhoitajat avustavat eläinlääkäreitä toimenpiteissä, jos paikalla ei ole opiskelijoita.
Taina on eläinrakas. Tamperelaisessa lapsuudenkodissa ensimmäinen lemmikki oli kissanpentu, jonka emo vain eräänä päivänä kantoi omakotitalon rappusille.
– Emo kävi tarkastamassa pennun viikon ajan, mutta sen jälkeen sitä ei enää näkynyt. Kissakimpula oli meillä 23 vuotta.
Omilleen muuttamisen jälkeen Tainalla on aina ollut koiria, aluksi pitkäkarvaisia collieita ja nyt saksanpaimenkoira, Pulu. Lisäksi harrastuksiin kuuluu ratsastus.
Työskentely eläinten kanssa onkin Tainan mielestä yksinkertaisesti ihanaa.
– Kyllä stressitaso laskee, kun saa ohimennen silitellä jotakin heppaa.
Raskaitakin puolia työssä on.
– Kaikkein pahinta on nähdä välinpitämättömyyttä ja silkkaa julmuutta, joita vastaan eläin ei välttämättä pysty puolustautumaan. Onneksi varsinaisia eläinsuojelurikkomuksia tulee vastaan tosi harvoin.
Sen sijaan tietämättömyyttä on Tainan mukaan paljon. Ihmiset saattavat hankkia lemmikkieläimen ottamatta selvää, mitä juuri kyseisen eläimen pitäminen vaatii ja miten sitä tulisi hoitaa. Esimerkiksi kissalle voidaan syöttää pelkkää seitiä, jolloin sen luut muuttuvat kristallinhauraiksi.
Tainaa hämmästyttää myös jokavuotinen ilmiö: kissoja putoilee keväthuumassa ikkunoista.
– Sen sijaan, että omistajat asentaisivat verkot ikkunoihin, he maksavat mieluummin satojen ellei tuhansien eurojen laskuja putoamisvammojen korjausleikkauksista. Verkko kustantaisi muutaman kympin.
Kouruja ja painoja
Röntgenhoitajat ovat kehitelleet vuosien varrella erilaisia apuvälineitä, joiden avulla eläinpotilaat saadaan helpommin kuvannettua. Ennalta pitää varmistaa, etteivät välineet näy häiritsevästi kuvissa.
Kourut ovat muovipäällysteisiä, superlonlevystä muotoiltuja alustoja, joiden keskellä olevaan painaumaan eläin voidaan tukea esimerkiksi selälleen. Eläin tuntee alustalla olonsa turvalliseksi ja vakaaksi. Hauleilla tai hiekalla täytettyjä pusseja käytetään apuna, kun rauhoitettu tai täysin valveilla oleva eläin pitää saada olemaan paikoillaan kuvantamisen ajan. Pussin paino rauhoittaa eläintä.
”Mousetrap” on muovinen kuvauslaatikko, jota käytetään kuvannettaessa pienikokoisia koiria, kissoja tai kaneja hereillä tietokonetomografiassa.
Pahvinen suojakäsinelaatikko on näppärä apuväline, kun kuvannetaan hyvin pieniä eläimiä, esimerkiksi hamstereita tai lintuja.
Narujen ja liinojen avulla voidaan sitoa esimerkiksi raaja pois tieltä.
Teksti Ulla Ojala
