”Sain räjäytellä luvan kanssa”, muistelee elokuvien erikoistehosteita tehnyt ensihoitaja Petteri Silvonen

Mitä yhteistä on ensihoitajalla ja elokuvien tehostejärjestelijällä? ”Kummassakin ammatissa on auto täynnä varusteita, joiden kanssa ajetaan kohteeseen ratkomaan ongelmaa”, Petteri Silvonen sanoo.

Kuvateksti
Turun linna tuli kuvausmiljöönä tutuksi Petteri Silvoselle. Siellä kuvattiin muun muassa kuningatar Kristiinasta kertovaa The King Girl -elokuvaa.
Kuva: Pasi Leino

Petteri Silvonen, 49, teki toistakymmentä vuotta elokuva-alan freelance-töitä muun muassa tehostejärjestelijänä. ”Sain räjäytellä luvan kanssa ja pohtia, miten suuri joukko ihmisiä varustetaan vaikkapa soihduilla turvallisesti.”

Nyt hänellä on takana seitsemän vuotta Varsinais-Suomen hyvinvointialueen ensihoidossa.

Nuorena Petteri katseli kavereiden kanssa paljon elokuvia ja ihasteli niiden erikoistehosteita.

”Kävin parikymppisenä panostajakurssin, josta valmistuin tehosteräjäyttäjäksi. Ystävän kanssa kävi vielä sellainen tuuri, että pääsimme tekemään armeijan koulutuselokuviin tehostehommia.”

Samoihin aikoihin hän valmistui myös valokuvaaja-kuvankäsittelijäksi, mikä johti graafikon töihin muun muassa sanomalehti Karjalaisessa. 

Sitten löytyi tieto, että Turun taideakatemiassa voi opiskella elokuva-alaa.

”En ollut tiennyt, että Suomessa saa alan koulutusta, eikä kotiseudulla Itä-Suomessa juuri kuvattu elokuvia. Ei ollut mitään realistista kokemusta mistään asiaan liittyvästä. Oli vain nuoren miehen intohimoisia kuvitelmia siitä, miten mahtavaa leffanteko voisi olla.”

Tehosteille riitti kysyntää

Opiskelu alkoi Turun taideakatemiassa vuonna 2003. Koulu oli Petterin mukaan hyvä, ja hän työllistyi nopeasti valotekniikan puolelle sekä hoitelemaan kamera-ajoja ja kamerakraanojen rakentamista.

”Tein siinä ohessa tehostehommia, jotka olivat mukava pieni spesiaalijuttu.”

Petteri kouluttautui myös sähköasentajaksi. Sen jälkeen hänen erikoisosaamisensa oli jo niin monipuolista, että kyselyjä eri produktioihin alkoi tulla entistä enemmän. Noin vuodesta 2010 vuoteen 2016 asti oli hyvä jakso

”Turussa kuvattiin enenevässä määrin elokuvia, joihin ilahduttavasti tarvittiin tehostejärjestelyjä.”

Petteri oli muun muassa tekemässä Huvila ja huussi -tv-sarjaa vuonna 2008, Lauri Nurksen ohjaamaa Inget ljus i tunnel -elokuvaa 2011 ja Mika Kaurismäen ohjaamaa The Girl King -elokuvaa vuoden 2014 tienoilla.

”Tuo kansainvälinen epookkifilmi kuningatar Kristiinan elämästä oli fantastinen tuotanto ja elokuvaurani huippukohta. Kohtauksia valaistiin paljon elävällä tulella: oli kynttilää, soihtua ja takkaa.”

”Tämän voisi osata paremmin”

Sysäys ensihoitajan opintoihin tuli Mika Kaurismäen ohjaaman Elämältä kaiken sain -elokuvan kuvauksissa vuonna 2014. Pääosan esittäjä Peter Franzén loukkasi kätensä kuvauksissa. Petteri oli vastuussa ensiavusta, ja kylmäpussia laitellessaan hän ajatteli, että tämänkin voisi osata paremmin.

Lisäksi epäsäännölliset freelancerin tulot tekivät toimeentulosta epävarmaa, eikä Petteri ollut koskaan oppinut pitämään osaamisensa markkinoinnista ja oman työnsä myymisestä.

”Vakituinen työ ja säännölliset kuukausitulot ovat iso asia.”

Hän aloitti ensihoitajaopinnot Turun ammattikorkeakoulussa vuonna 2015 ja valmistui 38-vuotiaana vuonna 2018.

”Jo ensimmäisillä luennoilla tuli valtavan hyvä fiilis. Tein ensimmäistä perushoitoharjoittelua muutaman kuukauden opiskeluiden jälkeen ikäihmisten palvelutalo Portsakodissa ja vakuutuin entistä enemmän siitä, että tämä on minun alani.”

Työvuorot ensihoitajana ovat 12 tunnin mittaisia, mistä Petteri pitää. 

”Työvuoron aikana pääsee tutun työkaverin kanssa samalle aaltopituudelle.”

Mikä on ammateissasi parasta, Petteri Silvonen?

Parasta tehostemiehenä: ”Hyvissä tuotannoissa oli yhteisöllinen, mukava meininki. Vähän kuin olisi ollut kuukauden rippileirillä.”

Parasta ensihoitajana: ”Säännölliset työajat ja säännöllinen palkka. Työunivormun pukeminen päälle vie aina sopivasti ammattimoodiin.”

Jos Petteri saisi päättää, ensihoidon resursseja pitäisi lisätä.

”Kun jo sinänsä uuvuttavan työn rahoitusta leikataan, ihmiset vaihtavat alaa, uupuvat ja lähtevät sairauslomalle. Myös hoitovirheitä tulee helpommin väsyneenä. Näin saadaan aikaan kerrannaisvaikutuksia, jossa väestön kokonaisterveys ja työkyky alenee, kun ei pystytä vaikuttamaan niin tehokkaasti heti ensikohtaamisen tasolla.”

Petteristä on hienoa, että ensihoidon ylilääkäri on miettinyt protokollat valmiiksi. Tukea ja apua saa aina tarvittaessa puhelimitse.

”Elokuva-alalla piti aika pitkälle itse kaikki keksiä, virittää, soveltaa ja säätää.”

Stressin harjalla

Elokuvatyössä ja ensihoidossa on selviä samankaltaisuuksia. Molemmissa mennään rajattu aika stressin harjalla, mikä Petterille sopii.

Yhteistä on myös se, että molemmissa ratkotaan ongelmia.

”Ensihoidossa ja elokuvahommissa kummassakin on auto täynnä varusteita, joiden kanssa ajetaan kohteeseen ratkomaan jotakin ongelmaa. Olipa se sitten autokolari tai elokuvaohjaajan haluama räjäytys.”

Petteri pystyy edelleen hyödyntämään audiovisuaalista osaamistaan. Hän on tehnyt hyvinvointialueelle esimerkiksi koulutusmateriaaleja ja rekrytointimainoksia sekä toimii hyvinvointialueen turvallisuuskouluttajana. Hän kouluttaa parhaillaan kollegoita myös käyttämään tänä vuonna käyttöön otettavaa uutta potilastietojärjestelmää.

Petteri tekee kiinnostavia elokuva-alan töitä edelleen satunnaisesti. Hän käy myös opettamassa elokuva-alan opiskelijoille valaistusta Turun ammattikorkeakoulussa.

Tutut elokuvatuottajat tietävät kysyä Petteriä myös päivystäväksi ensihoitajaksi tuotantoihinsa.