Monesti potilasta hakiessa kohteessa odotetaan ja odotetaan ja sitten onkin kiire. Kuva: Annika Rauhala

Sairaanhoitaja Tiia Tomming lentää maailman ääriin

Sairaanhoitaja Tiia Tomming hakee maailmalla sairastuneen takaisin kotiin.

Kanarian saaret ja Thaimaa. Ne ovat edelleen tavallisimpia kohteita, joista haetaan potilaita lentoteitse Suomeen.

Vaikka kuljetuksia tehdään eniten reittilentojen suosikkikohteista, sairaanhoitaja Tiia Tommingin työlistalla on ollut eksoottisempiakin kohteita, esimerkiksi Kazakstan ja Afganistan.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

– Noilta alueilta tulee kuljetuksia Keski-Eurooppaan, hän kertoo.

Tiia työskentelee EMA Finland oy:ssä (Emergency and Medical Assistance), joka tekee lentokoneella tapahtuvia potilassiirtoja Suomen sisällä ja kansainvälisesti. Suomen sisäisissä siirroissa potilas on yleensä tehohoidossa.

Tiia on ollut vakituisena EMA:ssa viime syksystä lähtien. Tuona aikana hän on osallistunut vajaalle 20 matkalle. Sitä ennen hän teki lentoja muutaman vuoden keikkalaisena.

Jos joku kuvittelee, että lentoihin liittyisi glamouria, Tiia murskaa ajatuksen oitis. Hän muistuttaa, että varsinkin pienkoneilla tehtävät ambulanssilennot ovat vaativia.

Pienkone on nimensä veroinen. Kaikki käytettävissä oleva tila menee hoitovälineiden sijoittamiseen – yleensä wc:tä myöten. Hoitaja joutuu istumaan potilaan kanssa lähes kasvotusten.

Pieniä koneita täytyy tankata kolmen neljän tunnin välein, joten Etelä-Euroopasta ja kauempaa tultaessa tarvitaan ainakin yksi välilasku. Silloin hoitajakin pääsee jaloittelemaan koneen vierelle.

EMA:n matkahätäpalvelussa on muutaman lääkärin lisäksi kahdeksan sairaanhoitajaa. He työskentelevät call centerissä kolmessa vuorossa, ja osa tekee myös potilaslentoja. Kaikilta hoitajilta vaaditaan vähintään neljän vuoden monipuolista kokemusta ensi- tai tehohoidosta.

– Mitä enemmän kokemusta, sen parempi. Lentokoneessa työskentelyssä on paljon samaa kuin ambulanssissa.

Hoitohenkilöstön on osattava toimia muuttuvissa tilanteissa ja niillä välineillä, jotka ovat käytettävissä. Ambulanssilennolla on välineistö, jolla voidaan hoitaa teho-osastokuntoista potilasta.

Potilaskuljetuksista vain osa tapahtuu pienkoneella. Ensisijaisesti kuljetukset pyritään järjestämään reittilennolle, sillä pienkone on reittilentoa kalliimpi. Päätös kuljetusmuodosta kuten kuljetustarpeesta ylipäätään tehdään lääketieteellisin perustein.

EMA:aan saapuu päivittäin lääketieteellisiä raportteja ympäri maailman. Niitä lähettävät potilaan omaiset, potilas itse sekä kohdemaan terveyshenkilöstö.

Raportit auttavat arvioimaan, millaisella miehityksellä kannattaa lähteä matkaan. Esimerkiksi kipsatun jalan kanssa potilas pärjää usein ilman hoitajaa. Tällaisessa tapauksessa järjestetään vain tekninen avustus eli lisäpaikka koneeseen ja pyörätuoliavustus lentokentälle.

Potilassiirrolle lähtee tavallisesti ­lääkärin ja hoitajan muodostama työpari, mutta matkaan voi lähteä myös jompikumpi yksin tai kaksi hoitajaa yhdessä.

Jos potilaalla on rytmihäiriö, lääkäri saattaa lähteä yksinään. Hän pystyy muuttamaan tarvittaessa nopeasti lääkitystä.

Hoitaja lähtee matkaan yksin, jos potilaan oletetaan tarvitsevan esimerkiksi lisähappea- tai lääkitystä. Mielenterveyspotilaan kuljetukseen lähdetään aina työparina. Samoin pitkille välilaskullisille lennoille tai kun potilas tarvitsee runsaasti perushoidollista apua.

– 10–20 tunnin lennolla on hyvä olla kaksi, jotta pystyy välillä lepäämään, Tiia kertoo.

Reittilennolla paaripaikka vie tilaa yhdeksän istumapaikan verran. Esimerkiksi viime kesänä Tiia oli tällaisella matkalla Kreikasta Suomeen. Iäkäs nainen oli murtanut lonkkansa kaatuessaan. Lonkka olisi voitu leikata myös Kreikassa, mutta potilas päätettiin siirtää Suomeen, koska Etelä-Euroopassa ei ole tapana kuntouttaa leikkauksen jälkeen.

Reittilennolla paaripaikka vie tilaa yhdeksän istumapaikan verran.

– Potilas voidaan siirtää leikattavaksi Suomeen, jos kohdemaan olosuhteet tiedetään puutteellisiksi.

Ennen kuin EMA:n henkilöstö lähtee matkaan, otetaan suora puhelinyhteys potilaaseen. Puhelimessa hoitaja pystyy arvioimaan henkilön todellisen voinnin.

– Puhelulla on monesti suuri merkitys potilaalle. Potilaalle on tärkeää saada yhteys Suomeen ja tietää, että olemme hoitamassa hänen asiaansa.

Ensimmäisen keikkansa Tiia muistaa hyvin. Kohteena oli Ukraina. Vaikka maassa oli vuonna 2013 vielä rauhallista, sairaalan olosuhteet järkyttivät.

– Sairaala oli karmea paikka. Se aukaisi silmäni ja sai tajuamaan, kuinka hyvin terveydenhuolto on järjestetty Suomessa.

Matkojen suurimmat vaikeudet ja riskit liittyvät siirtymiin lentokentän, sairaalan ja hotellin välillä: tuleeko kuljetus sovitusti, jotta kaikki menee suunnitellusti?

Ukrainassa nousi mieleen epäilyksiä taksimatkalla.

– Riskiä lisäsi tietysti se, että olin naisena yksin liikkeellä. Piti vain luottaa siihen, että taksi ajaa oikeaan osoitteeseen.

Sairaalakäynti hoitui hyvin, mutta hotellissa tuli vastaan arkinen ongelma. Ravintolassa ei haluttu palvella englantia puhuvaa.

– Lopulta sain tarjoilijaa hihasta kiinni, jotta sain tilattua juotavaa. Onneksi olin varustautunut matkaan suolakeksipaketin kanssa.

Jatkuvasti muuttuvat tilanteet kiehtovat Tiiaa, sillä hän pitää ongelmien ratkaisusta.

Kaikenlaisesta kielitaidosta on ulkomailla hyötyä, mutta useimmiten pärjää englannilla. Jos yhteinen kieli puuttuu, otetaan avuksi yksittäiset sanat ja viittomat.

– Parasta on, että tässä työssä saa kohdata jatkuvasti kivoja, erilaisia ihmisiä.

Vaikeimpia hoidettavia ovat psykoosissa olevat mielenterveyspotilaat. Kun lennolla on satoja muita matkustajia, hoitajalta vaaditaan erityistä kärsivällisyyttä.

– Siinä ei auta provosoitua, vaan pitää luovia.

Potilaslennoilla ei jää juurikaan omaa aikaa. Esimerkiksi lento Kanarian­ saarille kestää kuutisen tuntia. Kun kone saapuu iltakahdeksalta ja paluulento on heti aamulla, kohteessa ei ehdi käydä kuin nukkumassa.

Muutama vuosi sitten Tiialla oli lento Mallorcalta Helsinkiin. Ennen Suomeen lähtöä hänelle oli pari tuntia aikaa käydä kaupungilla.

– Kiertelin ja kävin kahvilla. Ihmiset ihmettelevät, mitä noin lyhyestä käynnistä voi saada, mutta minä osaan nauttia, kun tulee sopiva tilaisuus. Pääsin hetkeksi keskelle kesää, kun Suomessa oli talvi.

 

Kuka maksaa?

  • Suomeen kotiutetaan ulkomailta vuosittain satoja henkilöitä sairastumisen takia.
  • Lennon maksaa yleensä vakuutusyhtiö.
  • Jos potilaalla ei ole matkavakuutusta, hän voi joutua maksamaan mannerten­välisestä ambulanssi­lennosta jopa reilusti yli 100 000 euroa.