Tutkit väitöstyössäsi moraalisesti rohkeita tekoja eettisissä ongelmatilanteissa. Mitä on moraalinen rohkeus hoitotyössä?
Se on hoitotyöntekijöiden arvoperustaista, vastuullista toimintaa eettisissä ongelmatilanteissa henkilökohtaisista riskeistä huolimatta. Potilaille moraalisesta rohkeudesta seuraa hyvää hoitoa. Työntekijälle ja työyhteisölle seuraukset voivat olla niin positiivisia kuin negatiivisia.
Moraalinen rohkeus on hoitotyössä enemmän kuin yksittäisen henkilön hyve. Siihen liittyvät yksittäisen hoitotyöntekijän ominaisuuksien lisäksi potilaat ja asiakkaat, muut ammattilaiset, fyysinen ja eettinen ympäristö sekä eettiset ongelmatilanteet.
Millaisia eettisiä ongelmatilanteita sairaanhoitajat kertoivat kohdanneensa hoitotyössä?
Haastattelin 14 sairaanhoitajaa perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta.
Eettisessä ongelmassa on aina jokin arvoristiriita esimerkiksi hoitajan ammatillisten arvojen ja vaikkapa potilaan oikeuksien tai jonkun toisen ammattilaisen tai organisaation arvojen välillä.
Toinen hoitotyöntekijä saattoi esimerkiksi käyttäytyä aggressiivisesti potilasta kohtaan, jolloin potilaan oikeus turvalliseen hoitoon ei toteutunut. Hoitajan omat ja lääkärin arvot saattoivat olla ristiriidassa: lääkäri ei halunnut lääkitä liikaa, jolloin esimerkiksi potilaan oikeus saada tarvitsemaansa kipulääkettä tai palliatiivista sedaatiota ei välttämättä toteutunut.
Osallistujat kokivat olevansa moraalisesti varsin rohkeita, sillä he olivat ottaneet ongelmakohtia puheeksi tai keskeyttäneet epäeettisen toiminnan. Joskus hoitajat uskalsivat tehdä moraalisesti rohkean teon heti tilanteessa, joskus he palasivat asiaan jälkikäteen keskustellen. Myös se on moraalisesti rohkea teko.
Millaisia negatiivisia seurauksia moraalisesti rohkeasta teosta saattoi seurata?
Tutkimuksessani korostui vahvasti, kuinka paljon hyvää moraalisesti rohkeasta teosta saattoi seurata potilaalle, työyhteisölle ja tekijälle itselleen.
Toisinaan moraalisesti rohkealle työntekijälle koitui negatiivisia seurauksia, kuten päin naamaa huutamista, kiusaamista, nimittelyä tai porukan ulkopuolelle jättämistä. Organisaatio saattoi esimerkiksi reagoida ilmoitukseen epäeettisestä toiminnasta antamalla ilmoittajalle jonkin sanktion. Joskus moraalisesti rohkea työntekijä saattoi turhautua niin, että vaihtoi työpaikkaa. Hän oli tuonut esiin epäkohtia, mutta mikään ei ollut muuttunut.
Potilaille tai asiakkaille ei seurannut haastateltavien mukaan mitään negatiivista. Tosin joskus potilaan tilanne ei parantunutkaan, kun ilmoitus esimerkiksi epäeettisestä toiminnasta ei johtanut mihinkään.
