"Asiakkaiden tarpeet voivat olla niin merkittäviä, että niihin on vaikea vastata kotihoidon resursseilla. Se lisää kotihoidon kiirettä ja tehtävien vaativuutta sekä kuormittaa henkilöstöä ja läheisauttajia entisestään", pohtii THL:n johtava tutkija Mari Aaltonen.
Kotihoidon esihenkilöt arvioivat, että henkilöstön määrä vastaa asiakkaiden tarpeita 87 prosentissa yksiköitä. Hyvinvointialueiden välillä on kuitenkin eroja – suurimmillaan ero on 32 prosenttiyksikköä.
Täysin tyytyväisiä saamaansa apuun, palveluun ja hoitajien antamaan aikaan oli eniten Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Lapissa.
Sen sijaan vähiten tyytyväisiä avun ja palvelujen riittävyyteen oltiin Helsingissä ja hoitajien ajan riittävyyteen Kymenlaaksossa.
Asiakkaan palvelusuunnitelmaan kirjataan, montako tuntia palvelua asiakkaan tulisi saada, jotta se vastaisi tarpeita. Tunnit toteutuvat suunnitelman mukaan keskimäärin vain puolessa kotihoidon yksiköitä. Huonoiten ne toteutuivat Helsingissä.
"Perusteellinenkaan palvelutarpeen kartoitus ei auta, jos palvelua ei ole tarpeeksi tarjolla. On määriteltävä, mitä riittävään kotihoitoon kuuluu ja mitä tehdään, jos hoito ei riitä asiakkaille", Mari Aaltonen sanoo.
Vuonna 2024 säännöllisessä kotihoidossa oli yli 85 000 yli 75-vuotiasta asiakasta. Tiedot perustuvat useisiin kansallisiin kyselyihin ja selvityksiin vuosilta 2022–2024.
Kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen peittävyys on laskenut samalla, kun kaikkein vanhimpien ja eniten apua tarvitsevien iäkkäiden, kuten muistisairaiden, määrä on kasvanut ja on edelleen kasvamassa.
