Laakkonen selvitti väitöstutkimuksessaan, miten Norjan ja Suomen väliä pendelöivät sairaanhoitajat elävät ja jäsentävät arkeaan kahden maan välillä. Hän haastatteli 17 pendelöivää sairaanhoitajaa ja havainnoi hoitajien työskentelyä yhdeksän viikon ajan norjalaisessa sairaalassa. Aineisto on vuosilta 2020–2023. Laakkosella itselläänkin on kokemusta sairaanhoitajan töistä Norjassa.
Usein maiden väliä reissaavat naiset ovat jo ohittaneet niin sanotun perhe-elämän pikkulapsivaiheen. Haastateltavien keski-ikä oli 53 vuotta.
Monipaikkaisuus on perinteisesti liitetty miesvaltaisille aloille, kuten kaivoksille, kuljetukseen ja rakentamiseen. Laakkonen tuo esiin naisvaltaisen alan muuttuvat työmarkkinat.
”Tutkimus tuo esiin, miten sairaanhoitajat aktiivisesti muokkaavat arkeaan kahden hyvinvointivaltion välillä ja miten tämä liittyy hoivatyön globalisaatioon, eurooppalaiseen liikkuvuuteen ja muuttuvaan työelämään.”
Työnantajille ja päättäjille tutkimus antaa tietoa joustavien työsuhteiden ja työjärjestelyjen kehittämiseen naisvaltaisilla aloilla, joissa työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen tarpeet vaihtelevat elämäntilanteen mukaan.
”Esimerkiksi pikkulapsivaiheessa perhearki sisältää erilaisia vastuita kuin perheissä, joissa ei ole pieniä lapsia. Tutkimuksen tulokset auttavat hahmottamaan, miten työntekijät voivat neuvotella työehdoistaan ja muokata arkeaan eri tilanteisiin sopivaksi.”
Jaksottaiset työsuhteet tarjoavat pendelöiville sairaanhoitajille mahdollisuuden neuvotella aktiivisesti työnsä ehdoista, kuten palkasta ja työvuoroista. Se vahvistaa heidän kykyään vaikuttaa sekä omaan että perheensä arkeen. He esimerkiksi säätelivät itse tavallisesti työjaksojensa pituuden, joka vaihteli noin viikosta useisiin kuukausiin.
Sairaanhoitaja (YAMK) Katja Laakkosen yhteiskuntapolitiikan alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan 13.11. kello 12 Itä-Suomen yliopistossa.
