Taina Palokangas-Büsing on tehnyt pitkän uran freelancer-kätilönä Saksassa. Kuva: Pia Inberg

Saksassa kätilö käy vauvaperheen kotona jopa kahden vuoden ajan

Saksalainen systeemi on nerokas, sanoo freelancer-kätilö Taina Palokangas-Büsing.

Kun nainen tulee Saksassa raskaaksi, hänen kannattaa alkaa etsiä saman tien kätilöä. Suomesta tuttua neuvolajärjestelmää ei ole, vaan yksityisyrittäjinä toimivat kätilöt huolehtivat raskaus- ja lapsivuodeajan seurannasta. Freelancer-kätilö voi hoitaa myös synnytyksen. Se tapahtuu joko naisen kotona, synnytystalossa tai sairaalassa.

Sairaaloissa ja gynekologien vastaanotoilla toimii myös työsuhteisia kätilöitä, mutta kaiken kaikkiaan Saksaa vaivaa tällä hetkellä kätilöpula.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

– Olen toiminut täällä kätilönä 35 vuotta, eikä tilanne ole koskaan ollut näin tiukka. Viimeksi juttelimme kätilötapaamisessa, että naisten pitää aloittaa etsintä viimeistään kymmenennellä raskausviikolla, sillä muutoin saattaa olla liian myöhäistä, sanoo Hannoverissa asuva ja työskentelevä Taina Palokangas-Büsing, 62.

Kätilöpulan helpottamiseksi suurimpiin kaupunkeihin on perustettu äskettäin kätilökeskuksia. Lähialueen kätilöt voivat ilmoittaa niihin vapaat vastaanottoaikansa.

Täällä puhutaan edelleen lääkäreistä jumalina valkoisissa.

Kätilövajaus on syntynyt, kun alan ammattilaisia on siirtynyt viime vuosina muihin töihin ja nuoret eivät ole hakeutuneet alalle yhtä innokkaasti kuin aikaisemmin. Tämä johtuu Tainan mukaan työsuhteisten kehnosta palkkauksesta, vapaiden kätilöiden alhaisista palkkioista, paperitöiden lisääntymisestä ja jyrkästä sairaalahierarkiasta.

– Täällä puhutaan lääkäreistä edelleen jumalina valkoisissa.

Mutta vähitellen tilanne on parantumassa – muun muassa siksi, että kätilötutkinto on muuttumassa akateemiseksi.

Taina lähti 20-vuotiaana au pairiksi Hampuriin Saksaan. Ajatuksena oli, että hän viipyy maassa vuoden parantaakseen kielitaitoaan. Nyt takana on 42 vuotta. Perheeseen kuuluu aviomies ja kaksi jo aikuista lasta.

Taina opiskeli kätilöksi kaksivuotisessa kätilöopistossa. Valmistuttuaan hän oli ensimmäisen vuoden äitiyslomasijaisena lüneburgilaisessa sairaalassa ja puolitoista vuotta yöhoitajana kirkon ylläpitämässä sairaalassa, jonka suojissa toimi myös ensikodin tyyppinen äiti- ja vauvatalo.

Osa vapaan kätilön työajasta menee yrittäjyyteen liittyvien paperitöiden hoitamiseen, kuten laskutukseen. Kuva: Sigrun Bilges

Suunnitteilla oli jo siirtyminen vapaaksi kätilöksi, mutta yksityisyrittäjän uran alku vauhdittui työnantajan takia. Sairaalan omistajataho ei halunnut enää ylläpitää klinikkaa, jossa tehtiin myös abortteja. Sairaala suljettiin ja kaikki työntekijät irtisanottiin.

Freelancer-uransa alkuaikoina Taina tarjosi raskauden ja lapsivuodeajan seurantaa, synnytysvalmennusta sekä jumppakursseja raskaana oleville ja synnyttäneille. Myöhemmin hän toimi myös auttavana kätilönä kokeneemman kollegan hoitamissa synnytyksissä.

Saksassa raskauden seurannasta vastaa joko vapaa kätilö odottavan äidin kotona tai omalla vastaanotollaan, lääkärin vastaanotolla työskentelevä kätilö tai lääkäri. Vapaa kätilö ohjaa naisen lääkärin luo siinä tapauksessa, että raskaudessa ilmenee jotakin poikkeavaa. Raskautta seurataan neljän viikon välein.

Taina pitää saksalaista systeemiä perheiden kannalta nerokkaana muun muassa sen vuoksi, että kätilö toimii viimeistään lapsivuodeaikana suurimmaksi osaksi asiakkaan kotona. Hän seuraa vauvan kehitystä ja äidin palautumista sekä neuvoo, auttaa ja hoitaa vaivoja tarpeen mukaan.

Kätilö seuraa muun muassa vauvan kehitystä, ihonväriä bilirubiinin varalta ja navan paranemista. Kuva: Sigrun Bilges

Ellei kyseessä ole ollut kotisynnytys, äiti ja vauva kotiutuvat tavallisimmin kolmantena päivänä synnytyksestä. Seuraavan viikon aikana kätilö käy heidän kotonaan joka päivä kerran tai kaksi. Näin perheet saavat välittömästi vastaukset heitä askarruttaviin kysymyksiin.

– Käytännössä kotona käydään harvoin kahta kertaa päivässä, mutta iltapuolella kätilö saattaa soittaa ja kysyä, miten päivä on mennyt ja onko jotakin kysyttävää.

Käynnit jatkuvat harvennettuina perheen toivomusten mukaisesti imetyksen päättymiseen asti – siis jopa kahden vuoden ajan.

– Perheet voivat rakentaa rauhassa uudenlaista arkielämää ja nauttia siitä, että vauva on syntynyt ja ollaan kotona.

Tavallisimmin kätilöltä kaivataan apua imetyksen aloittamisessa ja tukemisessa. Saksassa imetysperinne katkesi toisen maailmansodan jälkeisiin vaikeisiin vuosiin, jolloin äidit pitivät varakkuuden merkkinä sitä, että he pystyivät antamaan vauvalle jotakin muuta kuin äidinmaitoa.

Nykyään yhä useammat äidit haluavat imettää: sen aloittaa 80–90 prosenttia synnyttäjistä. Yli kolme kuukautta imettää kuitenkin vain alle 40 prosenttia äideistä, Taina huomauttaa.

Imetystä yritetään tukea Saksassa myös lainsäädännöllä. Jos äiti palaa töihin nopeasti synnytyksen jälkeen ja työskentelee yli neljä tuntia päivässä, hänellä on työaikalain mukaan oikeus joko imettää tai pumpata maitoa 45 minuutin ajan työpäivän aikana.

– Tällaisille perheille olen laatinut suunnitelmia siitä, miten imetys tai pumppaaminen kannattaa järjestää.

Saksassa kätilö tekee kotikäyntejä imetyksen päättymiseen asti. Kuva: Sigrun Bilges

Perheiden toiseksi yleisin huolenaihe on vauvan nukkuminen: nukkuuko pienokainen liikaa vai liian vähän? Kolmanneksi yleisin aihe on äidin jälkivuoto sekä mahdolliset repeämät tai välilihan leikkaushaava.

Tainan mukaan kätilön ja naisen suhde muodostuu jo raskausaikana niin luottamukselliseksi, että asiakkaat uskaltavat ja kehtaavat kysyä mitä tahansa. Aina kemiat eivät kuitenkaan kohtaa, eikä asiakassuhdetta synny laisinkaan: ensimmäisellä tapaamiskerralla kätilö saattaa todeta, ettei hän ole oikea henkilö hoitamaan juuri tätä naista. Yhtä lailla nainen voi todeta, että hän haluaa hankkia toisen kätilön.

Kätilö laskuttaa kotikäynnistä 40–80 euroa. Maksettavaksi jäävä summa on asiakaskohtainen sen mukaan, minkälaisen sairausvakuutuksen piirissä hän on.

Taina kertoo, että vapaa kätilö pystyy hoitamaan maksimissaan 4–6 naista kuukaudessa. Välillä työt saattavat ruuhkautua pahasti.

– Olen yrittänyt soveltaa monenlaisia systeemejä, mutta ne eivät ole koskaan oikein toimineet, sillä synnytysten lasketut ajat ovat kuitenkin vain arvioita. Vaikka suunnittelisi kalenterinsa niin, että joka toinen viikko on jollakin asiakkaalla laskettu aika, se ei välttämättä toteudu.

Jotta vapaapäiviä on pystynyt pitämään, Tainalla on ollut vakituinen sijaistaja. Hänen kanssaan on sovittu päälinjat, millä tavalla äitejä neuvotaan, jotta he eivät saisi ristiriitaista informaatiota.

Kätilö saattaa todeta ensimmäisellä tapaamiskerralla, ettei hän ole oikea henkilö hoitamaan juuri tätä naista. 

Taina on nauttinut yrittäjän vapaudesta ja siitä, että on itse oma pomonsa. Kymmenkunta vuotta sitten yksityisyrittäjyys vaati kuitenkin veronsa: Taina sairastui työuupumukseen.

– Tuumasin silloin, että minun on aika jättäytyä hiukan sivuun.

Tällä hetkellä Taina vetää ainoastaan synnytysvalmennuskursseja sekä jumppaa raskaana oleville ja synnyttäneille. Uran alkuajoista asti pyörineessä synnyttäneiden jumpparyhmässä on mukana kolme alkuperäisjäsentä, jotka haluavat edelleen käydä juuri Tainan ryhmässä.

– Minä tarvitsen sitä ryhmää vähintään yhtä paljon kuin hekin.

Tainalla on vielä yksi töihin liittyvä haave: vanhempainkurssit, joiden aiheena olisi parisuhde ja vanhemmuus. Hankkimansa psykoterapeuttisen jatkokoulutuksen ja pitkän kätilökokemuksensa turvin Taina haluaisi jakaa pariskunnille tietoa siitä, kuinka puolisot voivat pitää huolta toisistaan ja kuinka parisuhde kukoistaa lapsiperhearjen keskellä.

 

Kätilö ja raha

  • Saksan kätilöjärjestöllä Deutscher Hebammenverbandilla on runsaat 20 000 jäsentä. Heistä runsaat 13 000 työskentelee freelancerina joko kokonaan tai osittain sairaalatyön ohella. Vajaat 3 000 kätilöä hoitaa synnytyksiä kotona tai synnytystaloissa.
  • Kätilöjärjestö neuvottelee vapaiden kätilöiden taksoista valtakunnallisen lakisääteisten sairausvakuutusyhtiöiden kattojärjestön kanssa.
  • Vapaa kätilö laskuttaa kotikäynnistä 40–80 euroa riippuen työn ja kysymysten määrästä. Matkoista voi laskuttaa 2,32 euroa kilometriltä.
  • Potilaalla voi olla lakisääteinen tai yksityinen sairausvakuutus. Yksityinen vakuutus ei ole kaikille avoin. Sen piiriin pääsevät muun muassa virkamiehet ja itsenäiset ammatinharjoittajat. Yksityisen järjestelmän piirissä olevalta voi laskuttaa useimmissa osavaltioissa tuplasumman.
  • Vapaat kätilöt maksavat saamastaan palkkiosta muun muassa eläkemaksuja, vakuutuksia, tilavuokria, työvälineitä ja matkakuluja. 30–50 prosenttia tuloista menee pakollisiin juokseviin kuluihin.
  • Vuonna 2018 työsuhteessa olevan kätilön alkupalkka oli bruttona 2 796 euroa kuukaudessa. Jos kyseessä on esimerkiksi lapseton ja naimaton kätilö, hän kuuluu kalleimpaan veroluokkaan. Tällöin nettopalkka on 1 752 euroa.
  • Lisäksi on muun muassa vuorotyö-, yötyö-, lauantai- ja sunnuntailisiä. Summat vaihtelevat esimerkiksi sen mukaan, onko työnantaja kaupunki, kunta vai kirkko.

Teksti Ulla Ojala

Mainos
Mainos