STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà auttaa jäsenliittoja esimerkiksi palkankorotushaarukkaa määriteltäessä. Kuva: Liisa Takala

STTK:n pääekonomisti: Ilmastonmuutoksen torjuntaan voidaan käydä sotatalouden keinoin

Työntekijöiden maksettavaksi pannut sosiaaliturvamaksut pitäisi siirtää takaisin työnantajille, sanoo STTK:n uusi pääekonomisti Patrizio Lainà.

1. Miten ennakoit tulevia työmarkkinaneuvotteluja?

Odotettavissa on epävakautta. Eri alojen työehtosopimusten päättyminen ja niistä käytävät neuvottelut hajautuvat poikkeuksellisesti lähes vuoden ajaksi. Elinkeinoelämän keskusliitto EK on irtisanoutunut keskitetyistä sopimuksista, joten edessä on liittokohtaiset neuvottelut.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

2. Milloin naisten euro on sama kuin miesten?

Tavoite voisi olla 2030. Yhtenä keinona voi olla sosiaali- ja terveydenhuoltoalan samapalkkaisuusohjelma.

Työpaikan sisäinen palkka-avoimuus tekisi työpaikan palkkaerot näkyviksi. Erot pitää pystyä perustelemaan esimerkiksi tehtävän vaativuuden mukaan. Sukupuoli ei voi olla mikään peruste.

3. Mikä on kilpailukykysopimukseen kuuluvien 24 lisätyötunnin jatko?

Palkansaajat ovat kokeneet lisätunnit epäoikeudenmukaisiksi, joten niiden poistamista vaaditaan varmasti.

Taloudellisesti lisätuntejakin suurempi merkitys on sillä, että työnantajien sosiaalivakuutusmaksuja siirrettiin työntekijöille, vaikka siitä on puhuttu vähemmän. Yritykset ovat hyötyneet tästä järjestelystä 1–2 miljardia euroa vuodessa. Näiden maksujen pitäisi toimia talouden tasausmekanismina, joten nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ne pitäisi pystyä siirtämään takaisin työnantajille.

4. Perusopetuksessa yritysten voiton­tavoittelua rajoitetaan. Voitaisiinko vastaava rajoitus toteuttaa myös varhaiskasvatuksessa ja jopa koko sote-alalla?

Varhaiskasvatuksen osalta tämä on selvitettävien asioiden listalla maan hallitusohjelmassa. Vanhustenhoidon räikeät epäkohdat ovat osoittaneet, että laajempikin sote-alan selvitys olisi paikallaan.

5. Pystymmekö torjumaan ilmastonmuutosta nopein keinoin?

Jos keskeisenä tavoitteena on hyvinvoinnin parantaminen, niin vastaus on kyllä. Olen verrannut tilannetta sotatalouteen – tilanteeseen, jossa koko olemassaolo on kriisissä. Silloin yhteiskunta on valmis valjastamaan suurimmat mahdolliset voimavaransa uhan torjumiseksi. Meillä on finanssi­poliittiset keinot vaikuttaa energian­tuotantoon, infrastruktuuriin ja kulutustottumuksiin.

Yksi keino on työajan lyhentäminen, jolloin tulojen ja kuluttamisen sijaan kasvaa vapaa-aika, jota voi käyttää perheen kanssa olemiseen ja itsensä sivistämiseen. Tällöin helpottuisi myös hallituksen asettaman työllisyystavoitteen saavuttaminen ainakin niillä aloilla, joilla on työttömyyttä.

6. Miten oppivelvollisuusikärajan nosto vaikuttaa?

Se on merkittävin työllisyyttä parantava toimi pitkällä aikavälillä. Siihen tarvitaan nyt riittävästi panoksia. On tosiasia, että toisen asteen koulutuksen saaneilla on 25 prosenttia korkeampi työllisyysaste kuin pelkän peruskoulun käyneillä.

7. Saatko kuittia sukunimestäsi, joka on varsin osuva ekonomistille?

Yllättävän vähän ja sitäkin yleensä hyväntahtoisesti. Äitini on suomalainen, isäni italialainen, olen syntynyt Saksassa ja kasvanut Pohjois-Savossa. Olen maailmankansalainen.

Patrizio Lainà, 34

  • STTK:n pääekonomisti.
  • Ollut ekonomistina SAK:ssa ja Suomen Pankissa.
  • Valtiotieteiden tohtori ja kauppatieteiden maisteri.
  • Perheeseen kuuluu puoliso ja yksi lapsi.
  • Harrastaa koripalloa, kuntosalia, boulderointia, tennistä, avaruutta ja matkustelua.

Mainos
Mainos