Osa reserviläisnaisten harjoituksista pidetään maastossa, kertoo Anna Savela. Kuva: Jari Lifländer

”Tahdon maksaa kunniavelkaani” – sairaanhoitaja liittyi ykskaks reserviläisiin

Anna Savela opettelee uusia taitoja reserviläisnaisten joukoissa.

Vain pari sanaa, ja sairaanhoitaja Tampereen Sydänsairaalan teho-osastolta oli puhuttu ympäri.

Anna Savela oli kouluttamassa esimiehensä pyynnöstä kodin ensiaputaitoja Tampereen seudun reserviläisnaisille. Teemaillan päätteeksi naiset pyysivät vierastaan liittymään yhdistykseensä.

– Siinä seurassa isänmaallisuuteni puski pintaan ja oivalsin vapaaehtoisen maanpuolustuksen tärkeyden, muistelee Anna yli kymmenen vuoden takaisia tapahtumia.

Pian hänet jo valittiin yhdistyksen johtokuntaan.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Reserviläisnaiset pääsevät paikkoihin, jotka eivät avaudu kaikille. Niitä ovat esimerkiksi Puolustusvoimien maastot ja varuskunnat. Vapaaehtoiset liikkuvat metsässä armeijan saappaissa, kypärä päässä.

Kenttälääkintäkurssi tutustutti poikkeusoloihin. Kipinävuoro puolijoukkueteltassa ajoittui yön hankalimpiin tunteihin ennen aamun kajoa. Viholliset hyökkäsivät juuri, kun silmät olivat ummistuneet kaivatuille unille. Annan tehtävä oli rientää pystyttämään kenttäsairaalaa ja hoitaa haavoittuneita.

– Niitä alkoi tulla saman tien. Loukkaantuneet oli maskeerattu hätkähdyttävän aidon näköisiksi.

Yksi mielenpainuvista kokemuksista oli tarttua ensi kertaa oikeaan aseeseen, rynnäkkökivääriin. Yllätyksekseen Anna osui hyvin maaliin.

Reserviläisnaiset pystyvät hankkimaan syömisensä tarvittaessa metsästä. Yhdistyksen järjestämät luonnonmuonakurssit ovatkin kovassa kurssissa, kuten vapaaehtoinen maanpuolustus ylipäätään.

Anna pitää vapaaehtoista maanpuolustusta monipuolisena harrastuksena, joka kehittää valmiuksia selvitä kriisin keskellä. Naiset nostavat fyysistä ja henkistä kuntoaan sekä maanpuolustustahtoaan.

– Tahdon maksaa kunniavelkaani Suomen sotaveteraaneille, joihin äitini vanhemmatkin kuuluivat. Liikutuin, kun sain vaihtaa muutaman sanan veteraanien kanssa antaessani lahjoituksen Reserviläisliiton naistyöryhmän edustajana.

Se päivä, kun Annan poika aloittaa varusmiespalveluksen, on äidille ilon ja ylpeyden hetki.

Teksti Erja Taura-Jokinen