Millariikka Rytkönen: Sopivan itsekäs kesä

”Mitä tapahtuisi, jos jättäisit työasiat töihin ja poistuisit kaikista työpaikan some-ryhmistä?” kysyy Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Keväällä 2015 työskentelin viimeistä vuottani sairaalamaailmassa. En vain tiennyt sitä tuolloin. En tiennyt, että kesästä tulisi historiallisen kylmä ja tulisin valituksi syksyllä ammattiliiton puheenjohtajaksi. Mutta yhden asian tiesin vuosien osastonhoitajan kokemuksella: työpöydälläni odottaisi tuttuun tapaan korkea pino työhakemuksia kesälomasijaisuuteen mieliviltä kätilöiltä.

Koska tulijoita oli jokaiseen kesälomaketjuun paljon, hakijat haastateltiin perusteellisesti. Pienen sairaalan maine oli kiirinyt Porvoota pidemmälle jo vuosia aiemmin ja jälleen haastateltavia tuli pohjoisinta Suomea myöten. Kesä ei stressannut alaisiakaan, sillä lomalistat tehtiin tuttuun tapaan kiertävästi ja pitkä lomapätkä ajoittui kaikilla kesä-, heinä- tai elokuulle.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Nyt alkanut kesä on täysin hoitajien venymisen varassa. Tehyn kysely kertoo työnantajien luottavan pitkälti siihen, että sijaispulaa paikkaavat hoitajien venyminen, ylityö ja vuoronvaihdot. Valtaosa työnantajista ei käytä taloudellisia kannustimia saadakseen sijaisia ja osaavaa työvoimaa. Työnantaja ottaa melkoisia riskejä luottaessaan hoitohenkilöstön venymiseen. Potilasturvallisuus on väistämättä vaarassa, jos päteviä sijaisia ei ole tarpeeksi.

Resursseista huolehtiminen on yksiselitteisesti työnantajan vastuulla. Silti liian moni on valmis siihen, että työpaikan Whatsapp-ryhmä laulaa myös vapaa-ajalla työvoimapulaa. Koska työnantaja ei voi velvoittaa työntekijää olemaan vapaa-ajallaan tavoitettavissa, miksi suostumme rikkomaan kallisarvoisen vapaa-aikamme työnantajan ongelmien ratkaisemiseksi? Miksi ihmeessä joku on valmis kuuntelemaan illat pitkät puhelimeen kilahtavia kymmeniä viestejä työvuorojen muuttamisesta ja sijaisten hankkimisesta, kun voisi keskittyä asioihin, joista saa aidosti iloa?

Älä veny liikaa. Mitäpä jos tekisit tänä kesänä niinkin mullistavan asian, että laittaisit itsesi etusijalle? Maaret Kallio kirjoittaa kirjassaan Voimana toivo: ”Olemme kehittyneet kestämään liikaa. Kestämisessä on paljon hyvää, mutta myös kyseenalaista. – – Moni pitää hyvin huolta toisista, lapsistaan, ikääntyvistä vanhemmistaan, työvelvollisuuksistaan ja yhteiskunnan rattaiden pyörimisestä, mutta jää toistuvasti itsenään ja omine tarpeineen kaiken muun jalkoihin.”

Mitä tapahtuisi, jos jättäisit työasiat töihin ja poistuisit kaikista työpaikan some-ryhmistä? Mitä jos siivoaisit vapaa-ajaltasi pois kaiken työhön liittyvän? Millaisilla ajatuksilla mielesi täyttyisi, jos työasiat eivät pyörisi siellä enää?

Minä odotan jo malttamattomana lomaa. Ja kirjoja. Anna-Leena Härkösen uutta romaania ja aamuja, jolloin puhelimen herätys ei ole päällä. Sitä, kun ehdin juoda kahvin kuumana.

Toivotan sinulle sopivan itsekästä kesää! Toivottavasti siinä on riittävästi rentoutumista ja yltäkylläisesti hyviä hetkiä! Jos kulkutautitilanne suo ja saan pakattua perheeni matkailuautoon ja pääsen kiertämään Suomea, tule ihmeessä jutulle, jos kohtaamme! Sinun kohtaamisesi on minulle hyvä hetki.

Mainos
Mainos