Stressi, epäsäännöllinen elämänrytmi ja runsas alkoholinkäyttö pahentavat oireita.
Turvotuksen ja kipujen lisäksi ärtyvän suoli oireilee monin tavoin. Yksi kärsii ummetuksesta, toinen ripulista, kolmannella ne vuorottelevat.
Ulosteet voivat olla papanamaisia tai limamaisia. Usein tuntuu siltä, että suoli ei tyhjene kunnolla. Ulostaminen tuo yleensä helpotusta vatsakipuihin.
Oireet ovat kausittaisia. Stressi, epäsäännöllinen elämänrytmi ja runsas alkoholinkäyttö yleensä pahentavat oireita.
Ärtyvän suolen oireyhtymä on vyyhti, jonka taustalla voi olla useita tekijöitä, esimerkiksi hermoston välittäjäaineet, muuttunut suolen supistelutoiminta, suoliston bakteerifloora, piiloon jäänyt tulehdus, naishormonit sekä psyykkiset sairaudet kuten masennus.
Diagnoosi tehdään oireiden perusteella sulkemalla pois muut sairaudet.
– Jos on kyse alle 40-vuotiaasta, jolla on tyypilliset oireet eikä mitään hälyttävää, riittää perusverenkuva, keliakian ja laktoosi-intoleranssin poissulkeminen ja kilpirauhaskoe, kertoo Koivurova.
Iäkkäämmillä potilailla on otettava huomioon vakavampien sairauksien, kuten suolistosyövän, mahdollisuus.
– Jos oireet ovat hälyttäviä tai ilmenee jokin uusi oire, on tehtävä paksunsuolen tähystys ja mahdollisesti gastroskopia, joskus myös ultraäänitutkimus.
Hälyttäviä oireita ovat muun muassa laihtuminen ja väsymys, veriulosteet, oksentelu, jatkuva kipu, anemia sekä öisin vaivaavat oireet.
Ärtyvän suolen oireyhtymää hoidetaan ensisijaisesti ruokavaliolla ja elämäntapamuutoksilla. Herkästä vatsasta kärsivä saa yleensä lääkäriltä seuraavat ohjeet: vältä kaasua tuottavia ruoka-aineita, suosi liukenevia kuituja ja pyri säännölliseen ruokarytmiin.
Ruokavalion keskeisenä tavoitteena on välttää imeytymättömiä hiilihydraatteja, jotka kulkeutuvat ohutsuolesta paksusuoleen. Siellä suolistobakteerit käyttävät niitä ravinnokseen, jolloin syntyy suolikaasuja.
Viime vuosina on vahvistunut, että fruktoosin lisäksi muutkin paksusuolessa fermentoituvat lyhytketjuiset hiilihydraatit, esimerkiksi fruktaanit, galaktaanit ja laktoosi, voivat aiheuttaa merkittäviä kipu- ja turvotusoireita ärtyvän suolen oireyhtymää sairastaville.
Koivurova huomauttaa, että ravitsemusterapiaa pitäisi hyödyntää sairauden hoidossa nykyistä enemmän. Tätä korostaa myös ärtyvän suolen oireyhtymän hoitoon perehtynyt ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen.
– Kun lääkäri on sulkenut pois muut sairaudet, pitäisi potilaalle antaa lähete asiantuntevalle ravitsemusterapeutille. Kaikki ravitsemusterapeutit eivät ole valitettavasti vielä saaneet koulutusta aiheeseen.
Oireyhtymää hoidetaan myös FODMAP-dieetillä eli välttämällä ruoka-aineita, jotka sisältävät imeytymättömiä hiilihydraatteja. Dieetin nimi tulee englannin kielen sanoista Fermentable, Oligo-, Di-, Mono-saccharides And Polyols.
Ensimmäisenä Laatikainen kehottaa jättämään pois ruisleivän ja siirtymään kuitupitoiseen sataprosenttiseen kauraleipään.
– Kehotus luopua ruisleivästä yllättää, koska meille suomalaisille on aina korostettu, että ruisleipää pitää syödä monta palaa päivässä. Kauran beetaglukaani toimii suolessa eri tavalla kuin rukiin fruktaanit.
Jos ruisleivän välttäminen ei auta, kokeillaan täydellistä FODMAP-dieettiä. Siinä jätetään pois kauraa lukuun ottamatta kaikki kotimaiset viljat, omenat, päärynät ja kaikki hedelmät, joissa on kivi.
Vältettäviä ovat myös sipulikasvit, sienet, ksylitoli ja sorbitoli, laktoosia sisältävät ruoka-aineet laktoosi-intolerantikoilla sekä monet vatsajogurtit ja terveysjuomat.
– Vältettävien ruoka-aineiden lista on pitkä ja yksityiskohtainen. Esimerkiksi kukkakaali kuuluu ei-listalle, mutta toisaalta parsa- ja ruusukaali kyllä-listalle kohtuuannoksina. Olennaista on suunnitella ruokavalio dieettiin perehtyneen ravitsemusterapeutin kanssa, jotta ruokavalio säilyy monipuolisena.
FODMAP-ruokavaliosta hyötyy Laatikaisen mukaan jopa 75 prosenttia potilaista. Turvotus ja ilmavaivat eivät häviä kokonaan, mutta vähenevät huomattavasti.
Probiootit tasapainottavat vatsan toimintaa.
Muita tuotteita ja lääkkeitä kannattaa kokeilla, jos dieetti ei auta kuudessa viikossa. Ummetuspainotteisen ärtyvän suolen oireyhtymän hoidossa voi olla apua liukenevista kuiduista, kuten kauraleseestä, psylliumista tai pellavasta. Vehnälesettä on vältettävä.
– Joidenkin oloa liukenevat kuidut kuitenkin pahentavat, sillä ne saattavat lisätä turvotusta, Laatikainen huomauttaa.
Probiootteja kannattaa myös kokeilla, sillä ne tasapainottavat vatsan toimintaa.
Koivurovan mukaan loperamidi-lääkkeet auttavat ripulipainotteisessa vaivassa. Jos ärtyvän suolen taustalla on masennusta, masennuslääkkeet auttavat vatsaoireisiin ja saattavat alentaa kipukynnystä. Markkinoille on tullut myös kaksi uutta lääkettä ummetukseen ja turvotukseen.
Kipuihin ja kramppeihin voi löytyä apu piparminttuöljykapselista. Laatikainen huomauttaa, että sivuoireena saattaa kuitenkin tulla närästystä.
Reijo Laatikainen ja Markku Hillilä: Onko ärtyvän suolen oireyhtymän ruokavaliohoito selkiytymässä?, Suomen Lääkärilehti 35/2012.
FODMAP-hiilihydraattien korvikkeita
- Pavut > Kvinoa, tofu, kaura, tattari, hirssi
- Ruis > Riisi-, speltti-, tattari- tai 100-prosenttinen kaura
- Omena, päärynä, luumu, persikka > Sitrushedelmät, kiivi, marjat, ananas, rypäleet
- Pasta > Peruna, riisi, kvinoa, useat gluteenittomat pastat
- Sipuli > Yrtit, pippurit
- Hunaja > Sokeri
Teksti Tiina Suomalainen
Julkaistu Tehy-lehdessä 11/2013
