Asbesti sairastuttaa yhä

Ammattitaudin diagnosoiminen on oikeusturvakysymys.

Parhaillaan eletään asbestin aiheuttamien sairauksien huippukautta, vaikka materiaalin käyttö on ollut Suomessa kiellettyä jo yli kaksikymmentä vuotta. Asbestitautien kehittyminen vaatii aikaa kymmenestä jopa viiteenkymmeneen vuotta.

Vuosittain todetaan noin 600 uutta asbestialtistumisesta johtuvaa sairautta, mikä on 16 prosenttia kaikista ammattitaudeista. Tällä hetkellä Suomessa on 10 000 asbestisairaudesta kärsivää, ja materiaalille altistuneita arvioidaan olevan noin 50 000.

Asbesti oli Suomessa yleinen rakennusmateriaali 1960- ja 1970-luvuilla.

Tavallisimpia asbestin aiheuttamia tauteja ovat asbestiplakkitauti, asbestoosi eli asbestipölykeuhko, keuhkosyöpä ja mesoteliooma eli keuhkopussin tai vatsakalvon kasvain.

Asbesti on yleisnimitys luonnon kuitumaisille silikaattimineraaleille. Sitä on monta lajia, ja niiden kaikkien on todettu aiheuttavan asbestisairauksia.

Asbesti oli Suomessa yleinen rakennusmateriaali 1960- ja 1970-luvuilla. Sitä käytettiin muun muassa putkien eristeenä, telakoilla, autojen jarruissa, maaleissa ja rakennusmateriaaleissa.

Eniten asbestille altistuivat eristäjät, putkimiehet, kirvesmiehet, rakennusapumiehet ja rakennussiivoojat.

Maailmalla tuotetaan edelleen yli kaksi miljoonaa tonnia asbestia vuodessa, vaikka sen syöpää aiheuttavat vaikutukset on tiedetty jo vuosikymmeniä.
– Suomalaisissa rakennuksissa on vielä paljon asbestia, myös sairaaloissa. Niin kauan kun sitä ei pureta tai esimerkiksi asbestilla eristetyissä putkissa on maalipinta päällä, se on asukkaalle vaaratonta. Asbestin olemassaolo pitää vain tietää, kertoo ylilääkäri Panu Oksa Työterveyslaitokselta.

Kun asbestia työstetään, siitä irtoaa kuituja, jotka pääsevät hengityksen mukana keuhkoihin ja varastoituvat sinne pysyvästi. Asbestin purkutyö on luvanvaraista.

Asbestisairauksien puhkeamiseen vaikuttaa se, miten paljon henkilö on altistunut asbestille. Myös yksilöllisillä ominaisuuksia on merkitystä – kaikki altistuneet eivät sairastu.

Yleisin asbestisairaus on asbestiplakkitauti eli ulompaan keuhkolehteen, rintaonteloon seinämään ilmestyvät hyvälaatuiset paksuuntumat, plakit. Yleensä ne havaitaan perusterveydenhuollossa tehtävässä röntgenkuvauksessa ja potilas ohjataan erikoislääkärille.

Asbestoosi tarkoittaa keuhkokudoksen sidekudostumista, fibroosia.

Plakki on enemmän kauneusvirhe kuin sairaus. Joissain harvoissa tapauksissa se voi jäykistää rintakehää. Keuhkojen heikentynyt toiminta johtuu silloinkin todennäköisesti jostain muusta sairaudesta, kuten keuhkoahtaumataudista.

Asbestiplakkitauti ei alenna potilaan toimintakykyä niin paljon, että sen takia voisi saada ammattitaudeista maksettavaa haittarahaa.

Asbestoosi tarkoittaa keuhkokudoksen sidekudostumista, fibroosia. Asbestoosissa valkosolut yrittävät poistaa vuosia sitten keuhkoon päätyneitä kuituja. Tämä ei onnistu, sillä asbestikuidut ovat pitkiä ja kestäviä.

Keuhkoissa on tulehdustila ja niiden kaasujen vaihtokapasiteetti pienenee, kun keuhkorakkulat arpeutuvat.

Taudin kehittyminen vaatii pitkäaikaisen ja kohtalaisen voimakkaan asbestialtistumisen. Asbestoosi on yleensä pitkään oireeton, mutta jossain vaiheessa potilaalle voi tulla hengenahdistusta ja yskää.
– Kokemukseni on, että uudet asbestoositapaukset ovat hyvin lieviä. Vuosittain tulee noin 60 tapausta, Panu Oksa kertoo.

Asbestoosia ei useinkaan havaita tavallisessa röntgenkuvassa, vaan se vaatii keuhkojen ohutleikekerroskuvauksen erikoisterveydenhuollossa.

Moni lievä asbestoosi jää todennäköisesti diagnosoimatta, mutta hoidon kannalta sillä ei ole merkitystä, koska tautiin ei ole hoitoa.

Tupakanpoltto tulee kuitenkin lopettaa, koska asbestin ja tupakan yhdistelmä lisää syöpäriskiä huomattavasti.
– Potilaalle ammattitaudin diagnosoiminen on oikeusturvakysymys. Potilas voi saada haittarahaa, jos on asbestin aiheuttama sairaus on alentanut toimintakykyä. Kaikkien terveydenhuollossa työskentelevien on hyvä tietää ammattitautien erityisluonne, Oksa muistuttaa.

Työterveyslaitoksen sivuilta voi tulostaa potilaan täytettäväksi kyselykaavakkeen, jossa kartoitetaan asbestille altistumista. Kaavake kannattaa täytättää aina, jos herää epäilys asbestialtistumisesta.

Asbestisairauksiin kuolee vuosittain noin sata henkilöä. Syynä on yleensä keuhkosyöpä.

Keuhkosyöpä vaatii kehittyäkseen suuren altistumisen asbestille. Syövän ennuste riippuu muun muassa syöpätyypistä ja levinneisyydestä. Sitä hoidetaan kuin mitä tahansa muutakin syöpää.Myös kurkunpään syöpä voi olla nykykäsityksen mukaan asbestisairaus.

Syövät korvataan ammattitautina, jos voidaan osoittaa, että altistuminen on tapahtunut työtehtävissä.

Vaarallisin asbestisairaus on keuhkopussin tai vatsakalvon pahanlaatuinen kasvain eli mesoteliooma. Se on selkein ammattitautina korvattava syöpä. Sairaus voi syntyä jo pienestä altistumisesta, ja sen ennuste on huono.

Latenssi eli oireeton vaihe kestää keskimäärin 50 vuotta.
– Asbestoosit harvinaistuvat, koska voimakkaasti altistuneiden lukumäärä vähenee. Syöpien latenssi on pidempi, joten ne todennäköisesti vielä lisääntyvät, Panu Oksa arvioi.


Hengitysliitto ja Työterveyslaitos

Asbesti

  • Kuitumaisia silikaattimineraaleja, joille on yhteistä hyvä mekaaninen ja kemiallinen kestävyys. Materiaalit pölyävät käsiteltäessä.
  • Suomessa asbestia käytettiin rakennusmateriaaleissa 1920-luvulta lähtien. Erityisen runsasta asbestin käyttö oli 1960- ja 70-luvuilla.
  • Asbestia saavat purkaa vain erityiskoulutuksen saaneet.
  • Käyttö kiellettiin Suomessa vuonna 1994 ja EU:n alueella 2005.
  • Käytetään edelleen paljon esimerkiksi Venäjällä, Kazakstanissa ja Kiinassa.

Teksti Maija Joutjärvi

Julkaistu Tehy-lehdessä 5/2015

Suosittelemme sinulle

Tehy
9.4.2021
Tehy
24.9.2021