Lapsen suunterveyden ja kaltoinkohteluriskin välillä on selvä yhteys, osoittaa tuore väitöstutkimus.
Erikoishammaslääkäri Heikki Alapullin tutkimus osoittaa, että lapsen suunterveyden ja kaltoinkohteluriskin välillä on selvä yhteys.
Suun terveydenhuollon ammattilaisilla on keskeinen rooli kaltoinkohtelun riskissä olevien lasten varhaisessa tunnistamisessa. Tutkimus osoitti, että he tarvitsevat lisää koulutusta.
Vastaajista 43 prosenttia oli joskus epäillyt työssään kaltoinkohtelua, mutta vain puolet vastaajista oli tehnyt lakisääteisen lastensuojeluilmoituksen. Fyysisen pahoinpitelyn epäilyistä ainoastaan 12 prosenttia johti lainmukaiseen ilmoitukseen poliisille ja lastensuojeluun.
”Suunterveyden ongelmat voivat paljastaa laajempia perheen haasteita, ja varhainen havainto voi käynnistää oikea-aikaisen tuen.”
Alapulli tarkasteli suunterveyden ja kaltoinkohteluriskin yhteyttä kahdesta näkökulmasta.
Sikiöaikana buprenorfiinille eli pitkävaikutteiselle opioidille altistuneiden, korkean kaltoinkohteluriskin lasten suunterveys oli kolmevuotiaana heikompi kuin verrokeilla.
Lasten vanhemmat osallistuivat harvemmin hampaiden harjaukseen, ja perheiden suunterveyspalveluiden käyttö oli vähäisempää kuin verrokkiryhmässä.
Toisessa osatutkimuksessa tutkittiin nukutushammashoidossa olleiden lasten kaltoinkohteluriskiä mittarilla, joka arvioi lapsen kaltoinkohtelun riskioloja ja perheen vointia.
21 prosenttia vanhemmista ylitti mittarin riskirajan, mikä on merkittävästi suurempi kuin aikaisemmissa kotimaisissa tutkimuksissa havaittu.
