Pääkaupunkiseudulla amfetamiinin käyttömäärät ovat nousseet tänä vuonna ennätyslukemiin, kertovat maalis–huhtikuussa tehdyt jätevesitutkimukset.
Poliisin mukaan huumausainerikokset ovat lisääntyneet huomattavasti. Niitä kirjattiin tammi–kesäkuussa yli 5 300 edellisvuotta enemmän. Tien päällä poliisin haaviin jäi poikkeuksellisen paljon huumekuskeja.
Aluksi nuoresta voi tuntua, että huumeiden käyttäjän elämä on yhtä onnea ja rock’n’rollia, kuvailee Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtaja Mirka Vainikka.
– Kyseessä on kuitenkin iso vyyhti, joka vaikuttaa kaikkeen elämässä.
Huumeiden käyttö heijastuu kaikkeen: työhön, koulutukseen, asumiseen, terveyteen ja turvallisuuteen.
– Juuri sen vuoksi pitää nopeasti perustaa poikkihallinnollinen työryhmä. Eri toimijat poliisista terveydenhuollon ammattilaisiin on saatava saman pöydän ääreen, Mirka Vainikka sanoo.
Suomen hallituksen hallitusohjelmassa poikkihallinnollinen työ on mainittu. Sen keskeiseksi tehtäväksi Irti Huumeista ry nostaa hoitopolun luomisen.
Huumeiden vastainen työ Suomessa noudattaa kahden raiteen linjaa. Ensinnäkin täällä kaikki huumeiden käyttöön liittyvä on aina rikollista ja rangaistavaa. Toiseksi huumeiden käyttöä ja sen seurauksia halutaan torjua haittoja vähentämällä ja kuntouttamalla ihmisiä. Haittojen vähentämisessä hyvänä esimerkkinä Vainikan mukaan ovat Helsingin kaupungin päihdetyöhön kuuluvat Symppis-pisteet, joissa on tarjolla päivätoimintaa, hygienianeuvontaa ja aamupuuroa.
– Siellä saa tsemppiä pitää huolta itsestään ja ympäristöstään, kuten hoidattaa pistosinfektioita ja huolehtia neulojen hävittämisestä.
Neuvontapisteestä saa myös lähetteen kuntouttavaan hoitoon, jos niin haluaa. Vieroitushoitoon pääsy ei kuitenkaan onnistu kaikkialla Suomessa yhtä nopeasti.
Huumeidenkäyttäjän luottamusta omaan itseensä ja kohti raitista elämäntapaa on mahdollista rakentaa. Työ voidaan aloittaa joskus vaikka sillä, että ihminen ottaa vastuun suun terveydestään ja hoidattaa hampaansa kuntoon. Monet entiset käyttäjät pystyvät elämään täysin raittiina, mutta siinä tarvitaan yleensä ammattilaisten apua. Kaikki lähtee arvostavasta kohtaamisesta.
– Kuka tahansa hoitaja voi sanoa ne oikeat sanat, oikealla hetkellä, Vainikka sanoo.
Duodecim: Amfetamiinien ja opioidien ongelmakäytön yleisyys Suomessa vuonna 2017
Pitkäaikaisvaikutteista korvaushoitoa
Opioidiriippuvaisten korvaushoito voidaan toteuttaa kerran päivässä annosteltavilla lääkkeillä tai pitkävaikutteisella injektiolla. Suomessa on ollut vuoden 2019 alusta lähtien mahdollista käyttää injektiona annettavaa korvaushoitolääkitystä.
– Injektiolääkityksellä lääkkeen päivittäiset pitoisuuden vaihtelut ovat vähäisempiä kuin kerran päivässä annosteltavilla lääkkeillä. Näin potilaan vointikin pysyy tasaisempana, sanoo Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtaja Mirka Vainikka.
Kerran viikossa tai kuukaudessa annettava injektio vähentää kontakteja hoitohenkilökunnan ja asiakkaan välillä samoin kuin tarvetta asioida usein poliklinikoilla. Myös korvaushoitoihin liittyvät vakavien lieveilmiöiden, kuten korvauslääkkeiden katukaupan, mahdollisuus vähenee.
Valvottua käyttämistä?
Huumeiden käyttöhuoneet – joita kutsutaan myös valvotuiksi pistotiloiksi – ovat tiloja, joissa huumeiden käyttäjät voivat käyttää laittomia päihteitä terveydenhuollon työntekijän valvonnassa. Niitä on useassa Euroopan maassa ja ne sijaitsevat yleensä alueilla, joilla huumeiden käyttö julkisissa tiloissa on tavallista.
Käyttöhuoneiden ensisijainen tavoite on vähentää kuolleisuutta ja sairastuvuutta tarjoamalla huumeiden pistokäyttöön turvallisempi ympäristö sekä kouluttamalla käyttöhuoneen asiakkaita turvallisempiin käyttötapoihin.
Suomessa ei toistaiseksi ole huumeiden käyttöhuoneita. Helsingin kaupunki on esittänyt sosiaali- ja terveysministeriölle erillislain säätämistä, jotta kaupungissa olisi mahdollista kokeilla valvottua käyttöhuonetta.
C-hepatiitti
Vuonna 2019 tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 1 187 uutta hepatiitti C -tartuntaa, mikä on samaa luokkaa kuin edellisvuosina. Kolmasosa tartunnoista oli Helsingin ja Uudenmaan alueella. Huumeiden pistoskäyttö on yleisin hepatiitti C:n tartuntatapa.