Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella työskentelevä Stolt on Suomen ensimmäinen dosentiksi nimitetty jalkaterapeutti. Väitöskirjassaan hän käsitteli ikääntyneiden jalkaterveyttä.
Suurin osa hoitajien käyttämistä kengistä on Stoltin mielestä huonoja. Sandaaleiden ongelma on, ettei niissä ole minkäänlaista kiinnitystä, mikä lisää kaatumisen riskiä ja tekee olon muutenkin epävarmaksi. Korot ja sisäpohjan muotoilut ovat Stoltin mukaan turhia. Muotoiltu pohja pikemminkin passivoi kuin aktivoi jalkaterää. Muotoilu on usein myös väärässä kohdassa.
Niin sanotuissa paljasjalkakengissä jalkaterä voi toimia luonnollisesti. Pohja on hyvin ohut, mikä aktivoi ja vahvistaa jalkaterän pieniä lihaksia. Alaraajojen verenkierto vilkastuu, kun jalkojen lihakset toimivat aktiivisesti.
Niin sanotut paljasjalkakengät ovat jalkaterapeutin mielestä sandaaleita paremmat työkengät.
Stoltin mielestä Suomessa ei ole ymmärretty jalkojenhoidon merkitystä. Lääkäri voi lähettää potilaansa fysioterapeutille, mutta harvoin jalkaterapeutille.
– Jalkaterveyden hoito on moniammatillista työtä, mutta yhteistyöketjussa pitäisi olla vähintään yksi jalkaterapeutti. Jalkavaivojen ennaltaehkäisystä ja asianmukaisista terapiapalveluista olisi hyötyä kaikenikäisille. Koulutettuja jalkaterveyden ammattilaisia tarvittaisiin lisää.
Hyvä jalkaterveys merkitsee kivuttomuutta, ihon ja kynsien terveyttä sekä asianmukaisia ja sopivia kenkiä. Naisille ominaiset vaivaisenluu ja vasaravarpaat ovat yleisimpiä jalkaterien asentomuutoksia. Kuivasta ihosta ja kovettumista kärsii lähes puolet aikuisväestöstä. Jalka- ja kynsisieni ovat yleisiä vaivoja, mutta ne tunnistetaan harvoin.
Muutoksia jalkojen terveyteen aiheuttavat kuormituksen lisäksi ikääntyminen ja erilaiset sairaudet, kuten diabetes.
Jaloille suotuisassa työssä alaraajoja kuormitetaan kohtuullisesti. Vaivoja aiheutuu niin jatkuvasta seisomisesta, paljosta kävelystä kuin ainaisesta istumisestakin.
Jos työnkuva vaatii jatkuvaa jaloillaan oloa, tarvitaan lepotaukoja ja mahdollisuutta huolehtia jalkojen hyvinvoinnista taukojen aikana esimerkiksi voimistelulla.
Tällainen on hyvä työkenkä
- Kevyt ja materiaaliltaan pehmeä.
- Sopivan kokoinen. Pisimmän varpaan päässä on senttimetri tyhjää tilaa, jolloin kengässä on riittävä käyntivara.
- Kärjestään riittävän leveä ja korkea, jotta varpaat eivät ole supussa ja varpailla on tilaa liikkua.
- Ohutpohjainen, jotta kenkä taipuu päkiän kohdalta.
- Matalakorkoinen ja suoralestinen.
- Kiinnittyy tarralla, nauhalla, venykkeellä tai kantalenkillä.
Näin pidät jalkasi kunnossa
- Tutki jalkojen kuntoa säännöllisesti. Huolehdi ihosta ja kynsistä. Tarkkaile rakenteellisia asentomuutoksia, kuten vaivaisenluun ja vasaravarpaiden kehittymistä. Hoida vaivoja ajoissa.
- Katse työkenkiin! Jalkasi ansaitsevat kunnon työjalkineet. Muistatko, milloin olet uusinut ne viimeksi?
- Käytä sekoitemateriaalista valmistettuja sukkia, jotka kuljettavat hikeä pois ihon pinnalta ja pitävät jalkaterät lämpiminä. Turvonneet jalat hyötyvät lääkinnällisten hoitosukkien käytöstä erityisesti seisomatyössä.
- Voimistele jalkoja säännöllisesti, myös työpäivän aikana. Jos jalat tuntuvat raskailta, nosta ne hetkeksi seinälle eli sydämen tason yläpuolelle ja rentoudu.
- Jos jalkasi ovat jatkuvasti kipeät, mene jalkaterapeutin vastaanotolle, joka tekee kattavan arvion jalkaterveydestäsi ja ohjaa omahoidossa.
Teksti Tuula Vainikainen
