Kiveksen kiertymälle altistaa synnynnäinen poikkeavuus, jossa kives ja lisäkives eivät ole täysin kiinnittyneet tuppikalvoon. Pidentynyt siemennuora mahdollistaa kiertymisen. Poikkeavuus on useimmiten molemmissa kiveksissä. Normaalisti ovaalin muotoinen kives on kivespussissa pitkittäin, mutta näissä poikkeustapauksissa kives makaa kivespussissa poikittain.
Muita altistavia tekijöitä ovat voimakas pitkäaikainen urheilusuoritus ja lämpötilavaihtelut. Kiveksen kiertymä voi tulla myös kesken levon.
Vastasyntyneellä kiveksen kiertymä johtuu siitä, että kives ei ole vielä kunnolla kiinnittynyt tuppikalvoon. Siitä ei ole varmuutta, miksi vaiva yleistyy jälleen murrosiässä.
– Syynä ovat todennäköisesti hormonimuutokset ja kivesten kasvaminen, jotka lisäävät kiertymän riskiä, Mäkelä sanoo.
Kiveksen kiertymä tulee aina vain toiseen kivekseen.
Vastasyntynyt saattaa olla itkuinen, ja vaippaa vaihtaessa vanhempi huomaa, että toinen kives on turvoksissa ja punoittaa. Murrosikäisellä kiertymä on luonnollisesti helpompi todeta, koska kipua ei tarvitse arvailla.
Yleensä kipu tuntuu heti kiveksessä. On kuitenkin mahdollista, että ensin koskee alavatsaan ja on pahoinvointia. Kuumeilua ja virtsaamisoireita kiveksen kiertymään ei yleensä liity.
Kiveksen kiertymä tulee aina vain toiseen kivekseen, useammin vasemmalle kuin oikealle puolelle.
Mäkelä on tutkinut väitöskirjassaan kiveksen kiertymää ja sen esiintyvyyttä muihin kiveskipuihin verrattuna. Tutkimuksessa oli neljäsataa 0–16-vuotiasta äkillisestä kiveskivusta kärsivää potilasta. Heistä 26 prosentilla oli kiveksen kiertymä. Kiveslisäkkeen kiertymä oli 45 prosentilla ja lisäkivestulehdus 10 prosentilla.
– Kiveslisäkkeen kiertymä on paljon yleisempi, mutta ei läheskään niin vakava kuin kiveksen kiertymä. Se ei välttämättä vaadi leikkausta vaan hoidoksi riittää usein tulehduskipulääke.
Kiveslisäkkeet ovat jäänteitä, turhia kudosrakenteita, jotka voivat kiertyä vartensa varassa. Oireet ovat lievemmät kuin kiveksen kiertymässä, ja ne paikallistuvat kiveksen yläpuolelle.
Äkillisen kiveskivun yllättäessä kiveksen kiertymä on aina poissuljettava sekä kliinisten esitietojen että ultraäänen perusteella.
Mäkelän tutkimuksessa kävi ilmi, että jos kiveksen kiertymästä kärsivä potilas saatiin leikkaukseen alle 6 tunnin kuluttua oireiden alkamisesta, kives toipui ennalleen. Jos aikaa kului 6–12 tuntia, kives säästyi 50 prosentin todennäköisyydellä. Mikäli aikaa kului vielä kauemmin, todennäköisyys oli vain 4 prosenttia.
Useimmissa tapauksissa kives ultrataan ensin. Ultraäänitutkimus ei saisi kuitenkaan viivästyttää leikkaussaliin pääsyä, jos oireet ovat selvät.
– Lääkäreiden kesken on käyty keskustelua siitä, mitä pitää tehdä, jos oireiden alkamisesta on kulunut yli vuorokausi. Diagnoosin tekeminen on silloin vaikeampaa, ja ultraäänitutkimuksesta on apua. Ultralla voi tutkia, onko kiveskivun taustalla esimerkiksi kasvain tai äkillinen lisäkivestulehdus.
Tällaisessa tapauksessa leikkauksella on harvoin kiire. Jos kyseessä on kiveksen kiertymä, kives on todennäköisesti jo tuhoutunut.
Leikkauksessa kivespussin keskikohtaan tehdään pitkittäinen viilto ja kives paljastetaan. Siemenjohdin ja verisuonet kierretään auki.
Verenkierron palautumista voidaan edistää kietomalla kiveksen ympärille lämpimät keittosuolataitokset. Sillä välin, kun odotellaan verenkierron palautumista, tarkistetaan toinen kives ja kiinnitetään se tuppikalvoon.
Kives palautetaan pussiin noin 5–10 minuutin kuluttua ja kiinnitetään kahdella ompeleella tuppikalvoon kiinni. Lopuksi suljetaan 3–5 sentin mittainen leikkaushaava. Leikkaus kestää puolisen tuntia.
Jos kiveksen aukikiertäminen ja lämmitys eivät tuota tulosta, voidaan kiveksen kalvoon tehdä viilto ja tarkistaa, viriääkö verenkierto. Jos kives pysyy edelleen sinertävänä ja oireiden alkamisesta on kulunut yli 12 tuntia, on harkittava kiveksen poistamista. Jos kives jätetään paikoilleen, se saattaa haitata toisen kiveksen toimintaa.
Mikäli toinen kives menetetään, toinen riittää yleensä normaaliin murrosiän kehitykseen. Hedelmällisyys saattaa kuitenkin heikentyä.
Hyvin menneestä leikkauksesta toipuu nopeasti. Yleensä pojat ovat sairaalassa yhden yön. Kouluun voi palata voinnin mukaan. Urheilukielto kestää yhdestä kahteen viikkoa.
Tunnistetaanko kiveksen kiertymä perusterveydenhuollossa riittävän hyvin?
– Kyllä sen pitäisi olla tiedossa. Korostan osastollamme lääkäriopiskelijoille, että jos pojalla on alavatsakipua, kivekset on aina tutkittava.
Mäkelän mielestä kiveksen kiertymää pitäisi käsitellä myös terveysopin kirjoissa ja tunnilla. Näin murrosikäiset pojat ymmärtäisivät, että vaikka asia tuntuisi miten kiusalliselta, kiveskivun takia on mentävä lääkäriin mahdollisimman pian.
Teksti Tiina Suomalainen
Julkaistu Tehy-lehdessä 7/2015
