Pornoaddiktio voi haukata viikosta jopa 40–80 tuntia – tärkeintä avoin keskustelu

Rehellisyyteen kannustaminen voi auttaa riippuvuudesta kärsivää.

Kuvateksti
Pornoaddiktio on yksi toiminnallisen riippuvuuden muoto. Kuva: iStock

Nettipornoa on saatavilla yhdellä klikkauksella ja sitä kulutetaan valtavan paljon. Esimerkiksi suosittua pornosivusto Pornhubia katsottiin vuonna 2015 neljä miljardia tuntia eli 500 000 vuotta.

Lääketieteellisiä tutkimuksia pornon ongelmakäytöstä on silti vähän. Tiedemaailmassa ollaan vielä erimielisiä siitä, aiheuttaako porno itsessään riippuvuutta. Kuitenkin tutkimusten mukaan joka kymmenes pornoa katselevista aikuisista miehistä kokee pornon katselun itselleen jonkinasteiseksi ongelmaksi. Naisillakin ongelmakäyttöä on, mutta huomattavasti vähemmän kuin miehillä.

Pornon ongelmakäyttöä ei ole määritelty diagnoosiksi, mutta se mielletään ICD:n tautiluokituksessa pakonomaisen seksuaalikäyttäytymisen alle. Sen ajatellaan olevan toiminnallinen riippuvuus.

– Toiminnalliset riippuvuudet ovat uutta lääketieteessä, minkä vuoksi niistä on aika vähän tutkimustietoa. Esimerkiksi uhkapeliaddiktio otettiin mukaan tautiluokitukseen vasta tällä vuosikymmenellä ja nettipeliaddiktio aivan vastikään, sanoo psykiatriaan erikoistuva lääkäri ja väitöskirjatutkija Jani Kajanoja.

Tärkein ongelmakäytön kriteeri on se, että ihminen itse kokee, että on menettänyt hallinnan eikä pysty kontrolloimaan himojaan. Hän on ehkä yrittänyt lopettaa tai vähentää pornon katselemista, mutta se ei ole onnistunut.

Jos pornon katseleminen haittaa muita elämänalueita, kuten työtä tai parisuhdetta, kyse voi olla ongelmakäytöstä. Kajanoja on lukenut ääritapauksista, joilla pornon katsomiseen kuluu viikoittain jopa 40–80 tuntia.

– Yleisesti on koettu, että kiinnostus parisuhteeseen laskee niillä, jotka katsovat paljon pornoa. On vaikea sanoa, mikä on syy ja seuraus – ajavatko ongelmat parisuhteessa katsomaan pornoa vai aiheuttaako pornon katselu niitä?

Seksuaalinen ärsyke eli tässä tapauk­sessa pornon katseleminen aktivoi aivoissa palkkiojärjestelmän ja vapauttaa dopamiinia, mikä kasvattaa seksuaalista halua. Orgasmi taas vapauttaa endogeenisia opioideja eli mielihyvää tuottavia välittäjäaineita aivoissa ja laskee dopamiinitasoa. Tästä syystä orgasmi sammuttaa seksihalun.

Aivotutkimukset ovat osoittaneet, että runsas pornon katsominen on yhteydessä aivojen palkkiojärjestelmän rakenteeseen ja toimintaan. Pornosta aiheutuvien ongelmien onkin spekuloitu johtuvan palkkiojärjestelmän muutoksesta.

– Porno tuo niin voimakkaan vasteen aivojen palkkiojärjestelmässä, että se kilpailee luonnollisten palkintojen kanssa. Luonnollisia palkintoja tässä tapauksessa ovat parisuhde, seksi tai molemmat. Voimakkaampi kokemus saattaa kuluttaa palkkiojärjestelmää niin, että se laskee dopamiinitasoja, Kajanoja sanoo.

Nettipornon tarjonta on loputonta ja erittäin monipuolista, mikä on merkittävää riippuvuuden näkökulmasta. Netistä löytyy jatkuvasti uusia kiihokkeita.

– Näin voidaan ylläpitää dopamiinin tuotantoa keinotekoisesti.

Jos ihminen kokee katsovansa liikaa pornoa, se voi aiheuttaa itsetunnon laskua, sosiaalisen kanssakäymisen vaikeutumista, häpeän ja riittämättömyyden tunteita, seksuaalisia pakkoajatuksia ja keskittymisongelmia.

– Erityisesti hyvin uskonnolliset ihmiset voivat kokea pornon katsomisesta moraalista ristiriitaa, mikä aiheuttaa voimakkaita häpeän tunteita, Kajanoja kertoo.

Kytevästä ongelmasta kielii tutkimus, jonka mukaan 10 prosenttia alle 16-vuotiaista teini-ikäisistä pojista kertoo katsovansa pornoa joka päivä. Miehistä yli 90 prosenttia ja naisista yli puolet on altistunut pornolle ensimmäistä kertaa alaikäisenä.

– Murrosikäiset ovat erityisen alttiita impulsiiviselle käytökselle valtavien hormonimuutosten takia. Suurin osa riippuvuuksista syntyy juuri murrosiässä. Impulssien kontrolli, jota etuaivokuori säätelee, kehittyy 25-vuotiaaksi saakka.

Herkimmin riippuvuuksista kärsivät ihmiset, joilla temperamentin synnynnäisiin piirteisiin kuuluu elämyshakuisuutta, stressiherkkyyttä ja impulsiivisuutta. Jotkut ihmiset ovat toisia alttiimpia kokeilemaan erilaisia asioita ja jäämään niihin koukkuun.

Pornoriippuvuudesta kärsivä kokee ongelman usein häpeälliseksi. Hän kertoo siitä harvoin esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaiselle.

– Jos näin tapahtuu, pitää olla äärimmäisen hienotunteinen ja yrittää välttää aiheuttamasta potilaalle lisää häpeää ja syyllisyyttä. Voi kartoittaa, paljonko pornon katselu vie potilaan itsensä mielestä aikaa, aiheuttaako se häpeää ja vaikeuttaako se muuta elämää, Kajanoja opastaa.

Tärkeintä on avoin ja rehellisyyteen kannustava keskustelu. Jos potilas rohkenee puhua asiasta ensin avoimesti terveydenhuollon ammattilaiselle, hänen voi olla sen jälkeen helpompi keskustella siitä esimerkiksi oman kumppaninsa kanssa.

Pornoriippuvuuden hoidon tutkimus on vasta alkuvaiheessa. Hoitoon on kokeiltu vaihtelevin tuloksin palkkiojärjestelmää säätelevää naltreksonia, jota käytetään myös päihderiippuvuuksien hoidossa. Pornon katselusta aiheutuvaan ahdistukseen on testattu masennuslääkkeitä. Myös useita terapiamuotoja on kokeiltu: esimerkiksi hyväksymis- ja omistautumisterapiasta on saatu hyviä alustavia tuloksia.

 

Toiminnallinen addiktio

  • Kun riippuvuutta aiheuttaa päihteen sijasta jokin mielihyvää tuottava toiminta tai kokemus – esimerkiksi syöminen, seksi, pornon katselu, sosiaalinen media tai nettipelit – puhutaan toiminnallisesta riippuvuudesta.
  • Taustalla on ajatus, jonka mukaan aivot eivät tee merkittävää eroa päihteestä ja kokemuksesta saatavan mielihyvän välille.
  • Mikä tahansa voimakas mielihyvän kokemus, voi johtaa alttiilla ihmisellä riippuvuuskäyttäytymiseen.
 

Teksti Maija Joutjärvi