Rokko on yleisnimitys erilaisille virus- tai bakteeriperäisille taudeille, jotka aiheuttavat iho-oireita.
Kun vesirokkoepidemia alkaa riehua päiväkodissa, sairastamaton säästyy siltä harvoin.
Käsihygienian tehostaminenkaan ei auta ilmateitse tarttuvaan virukseen. Virus alkaa tartuttaa jo pari päivää ennen oireiden puhkeamista.
Henkilökunta ei voi tehdä juuri muuta kuin tiedottaa. Rokkoa sairastamattoman lapsen vanhempi voi varautua siihen, että lapsi on viikon poissa päiväkodista.
Yleisiä rokkoja ovat vesirokko, vauvarokko, enterorokko, parvorokko ja tulirokko.
Rokko on yleisnimitys erilaisille virus- tai bakteeriperäisille taudeille, jotka aiheuttavat iho-oireita. Nykyään yleisesti liikkuvia rokkoja ovat vesirokon lisäksi vauvarokko, enterorokko, parvorokko ja tulirokko.
Vaarallisimpiin rokkoihin eli tuhka- ja vihurirokkoon sairastuu vuosittain vain muutama suomalainen esimerkiksi Keski-Euroopan matkan vuoksi. 95 prosenttia suomalaisista on saanut niitä vastaan rokotteen.
Tuhkarokon tyyppioireita ovat ihottuma, silmätulehdus ja yskä. Vihurirokon oireet ovat lievän flunssan kaltaisia, ja ihottumaa tulee koko vartalolle. Raskaana olevalle vihurirokko on todella vaarallinen.
Rokot sairastetaan yleensä vain kerran. Poikkeuksena on enterorokko, jonka voivat aiheuttaa useat eri virukset.
Vesirokko on taudeista yleisin. Sen sairastavat kaikki yleensä ennen 12 ikävuotta. Rokko tuo iholle kutiavia vesirakkuloita, ennen ihottumaa voi nousta kuume.
Perusterveen lapsen ei tarvitse käydä taudin takia yleensä lääkärissä. Jos rakkuloiden ympärille kehittyy punainen rengas, kuumotus ja turvotus tai kova kipu, kannattaa käydä lääkärillä. Iho on voinut tulehtua raapimisen seurauksena ja saattaa tarvita mikrobilääkitystä.
Vanhempana sairastettu vesirokko on selkeästi hankalampi. Myös lapsilla, joilla on jokin perussairaus, tauti saattaa johtaa sairaalahoitoon.
Jos raskaana oleva sairastuu vesirokkoon, aloitetaan vesirokkoon tehoava asikloviirilääkitys heti. Raskaudenaikainen vesirokko voi aiheuttaa komplikaatioriskin sekä äidille että sikiölle.
Viime aikoina on keskusteltu siitä, kannattaako lapsia tartuttaa tahallaan vesirokkoon immuniteetin saamiseksi – kuten monet vanhemmat tekevät.
– En pidä sitä mahdottomana ajatuksena. Nykyään meillä on kuitenkin vaihtoehto eli rokotus, jonka voi hankkia itse. Lähivuosina vesirokkorokote otetaan mukaan yleiseen rokotusohjelmaan, joten ongelma poistuu, toteaa Husin lastenklinikan lasten infektiolääkäri Harri Saxén.
Vauvarokko on toinen rokoista, jonka kaikki ihmiset sairastavat. Se tulee yleensä kahteen ikävuoteen mennessä. Kaikki ihmiset kantavat vauvarokon aiheuttamaa virusta, joka on nimeltään Herpes-6.
Kun vauvalta loppuvat puolivuotiaana äidiltä perityt niin sanotut eväsvasta-aineet, hän yleensä saa vauvarokkoviruksen äidin tai isän syljen välityksellä.
Yleisin oire on 2–3 päivän mittainen korkea kuume, jonka laskiessa ilmaantuu punaläiskäistä tai -näppyläistä ihottumaa. Se vaihtelee voimakkuudeltaan ja kestoltaan muutamasta tunnista pariin päivään.
Oireita helpottamaan voi antaa lasten kuumesärkylääkettä.
– Vauvarokon takia ei tarvitse käydä lääkärissä. Useat vanhemmat tuovat lapsensa silti näytille. Aina kun ei osata sanoa, onko kyseessä vain vauvarokko vai jokin hoitoa vaativa vaiva, kuten virtsatietulehdus.
Rokkojen ongelma piilee diagnosoinnin vaikeudessa. Monet muutkin virustaudit, esimerkiksi niin sanottu adenovirus, aiheuttavat iho-oireita. Myös nokkosrokko, joka on jonkin ulkoisen tekijän aiheuttama, saatetaan sekoittaa rokkotauteihin. Nokkosrokko ei kuitenkaan ole tartuntatauti vaan liittyy useimmiten allergioihin.
Parvorokko aiheuttaa pieniä epidemioita. Sen oireina on kasvojen ja poskien punotusta, ihottumaa raajoilla ja joskus nivelkipuja. Tauti sairastetaan yleensä 5–15-vuotiaana, ja se voi mennä ohi vähilläkin oireilla.
Parvovirus leviää pisaratartuntana, ja sen itämisaika on noin viikon. Virus tarttuu herkästi ihmisestä toiseen. Tartuttavuus on suurimmillaan ennen ihottuman puhkeamista.
Riskiryhmässä ovat raskaana olevat sairastuneen lähipiirissä tai päiväkodissa. Parvovirus voi aiheuttaa kohdunsisäisen tulehduksen ja sikiön anemian, mistä voi seurata keskenmeno. Siksi raskaana olevien päiväkodin työntekijöiden suositellaan jäävän pois töistä tai siirtyvän muuhun toimipisteeseen epidemian ajaksi.
Enterorokon yleinen tartuntareitti on ulosteesta käsiin, käsistä toisiin ihmisiin ja edelleen käsistä suuhun. Myös pisaratartunta hengitystie-eritteiden kautta on mahdollinen.
Tulirokko vaatii aina antibioottikuurin.
Enterorokkoa kutsutaan suu- ja sorkkataudiksi, koska se aiheuttaa ihottumaa suun limakalvoilla, käsissä ja jalkapohjissa. Se on kuitenkin aivan eri tauti kuin esimerkiksi lehmillä esiintyvä varsinainen suu- ja sorkkatauti.
Tauti leviää epidemioiksi usein loppukesästä ja alkusyksystä. Ensimmäisiä oireita ovat kuume, päänsärky, nielukipu, vatsaoireet ja yleinen voimattomuus.
– Se on kiusallinen tauti, johon ei tunneta hyvää hoitoa. Sen ehkäisyyn voidaan vaikuttaa jonkin verran käsihygieniaa tehostamalla. Tauti menee itsestään ohi, eikä se yleensä vaadi lääkärissä käyntiä.
Tulirokon aiheuttaa streptokokkibakteeri – toisin kuin muiden rokkojen, jotka johtuvat viruksista. Tulirokko vaatii aina antibioottikuurin.
Hoitamattomana tulirokko voi aiheuttaa vaarallisia jälkitauteja kuten verenmyrkytyksen.
– Tulirokko on viime aikoina vähentynyt. Syynä on ehkä parantunut hygieniataso, Harri Saxén arvelee.
Tulirokon oireita ovat muun muassa korkea kuume, punoittava ja turpea kieli, ihottuma vartalolla ja kurkkukipu. Tauti leviää herkästi pisaratartuntana, joten epäilyn herätessä kannattaa hakeutua lääkäriin. Taudin itämisaika on 1–5 vuorokautta.
Lähteet: THL, Duodecim, HUS
Julkaistu Tehy-lehdessä 6/2013
