Lempeä jooga auttoi löytämään vastapainoa suorittamiselle, sanoo Petronella Seppälä. Kuva: Jari Lifländer

Suorittamisen lopettanut hoitaja: ”Täytän arkeani minulle hyvää tekevillä asioilla”

”Oli ihmeellistä herätä pitkästä aikaa aamulla virkeänä”, sanoo kolmivuorotyön lopettanut sairaanhoitaja Petronella Seppälä, 37.

”Ennen kuin lapseni syntyivät, tein kolmivuorotyötä lastensuojelussa. Minulla oli jatkuvasti sata rautaa tulessa ja päässäni pitkä tekemättömien töiden lista. Työ oli tärkeää ja siksi venyin venymistäni. Ymmärsin, etten jaksaisi tuota tahtia ikuisesti, ja hakeuduin haaveilemaani päivätyöhön alaikäisten psykiatristen potilaiden pariin.

Oli ihmeellistä herätä pitkästä aikaa aamulla virkeänä. Levänneenä minusta tuli entistä siedettävämpi ihminen. Säännöllisen päivätyön ansiosta jaksoin huolehtia itsestäni paremmin. Vuorotyössä vaivanneet ja sairauslomia aiheuttaneet ruoansulatusongelmani ja iho-oireeni alkoivat vähitellen väistyä. Huomasin vasta myöhemmin, kuinka väsynyt olin ennen ollut.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Kun esikoiseni syntyi viisi vuotta sitten, lapsen sairastelu ja valvominen koettelivat jaksamistani. Halusin työn, jossa voisin päättää itse työajoistani. Aloin tarjota yrittäjänä koulutus- ja työhyvinvointipalveluita sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille.

Vaikka olen käyttänyt työssäni ratkaisukeskeisiä ja myötätuntoon ohjaavia menetelmiä, myötätunnon opettelu itseä kohtaan on vaatinut työtä. Perusluonteeltani olen hivenen alavireinen, ja olen vaatinut itseltäni liiallista reippautta ja jaksamista. Ajattelen usein ensin muita ja heidän parastaan, jolloin unohdan helposti itseni. Perusluonteeni yhdessä mielenkiintoisten työtehtävien ja valtavan työn imun kanssa kääntyvät herkästi minua vastaan. Ne saavat minut vetämään itseni piippuun.

Kiitollisuusharjoitus auttaa löytämään onnen arkisista asioista.

Mindfulness ja joustavan ajattelun harjoitukset ovat auttaneet minua myönteisen ajattelun opettelussa. Voin kokea kaikenlaisia tunteita, mutta minun ei tarvitse antaa niiden viedä mukanaan. Osaan tyynnyttää mieleni esimerkiksi hengitysharjoituksilla. Teen myös joka ilta ennen nukkumaan menoa kiitollisuusharjoituksen. Se auttaa löytämään onnen arkisista asioista.

”Elämä on joogaa ja jooga on elämää varten.” Kun olin ensimmäisellä vanhempainvapaalla väsyneimmilläni, en jaksanut urheilla ja hakeuduin lempeämpään liikuntaan. Huomasin pian, että elämän ja joogan yhdistävä lausahdus on totta.

Lempeä joogaharjoitus auttoi löytämään vastapainoa suorittamiselle. Enää kaikkea ei tarvinnut tehdä täysillä. Aloin ymmärtää, että niin joogassa kuin elämässä tavoitteeseen voi päätyä monia eri reittejä pitkin. Kouluttauduin joogaohjaajaksi.

Yin-jooga on tehnyt minusta entistä sallivamman itseäni kohtaan. Omien puutteiden ja tunteiden kohtaaminen joogassa on ollut alku sille, että opin tuntemaan ja hyväksymään itseni sellaisena kuin olen. Kilpailu ja kaikenlainen suorittaminen on joogalle vierasta, pysähtyminen ja itsensä kuuntelu ominaista. Liikkeet tehdään omassa rytmissä, oman liikkuvuuden ja voimien sallimissa rajoissa.

Palasin maaliskuussa hoitajaksi neuropsykiatrista kuntoutusta tarvitsevien lasten pariin. Niin kauan kuin nautin työstäni, se pysyy merkityksellisenä eikä uuvuta. Työstä ei tule suorittamista, kun työ ja muu elämä ovat tasapainossa keskenään.

Sanon ei. Myönnän, jos en jaksa tai kykene. En esitä reippaampaa kuin olen.

Stressaavassa elämäntilanteessa itsemyötätunnon taidot unohtuvat helposti. Siksi pyrin täyttämään arkea jo ennalta minulle hyvää tekevillä asioilla. Hälytyskelloni soivat, jos ärsytyskynnykseni laskee tai arjestani alkaa tippua voimaannuttavia asioita, kuten päivittäinen joogaharjoitus. Näissä tilanteissa vahvistan erityisesti uusia taitojani: Sanon ei. Myönnän, jos en jaksa tai kykene. En esitä reippaampaa kuin olen.”

Petronella Seppälä on töissä Coronaria Medifamilia Oy:ssä Tampereella.

Petronellan jaksamisen avaimet

1. Perhe: kiireetön yhdessäolo.

2. Jooga ja sen ohjaaminen: lupa hengähtää ja levätä.

3. Aitous: itsensä hyväksyminen.

Teksti Virve Järvinen

Lue lisää:

Vaikeina hetkinä kannattaa kohdella itseään kuin hyvää ystävää

Konkarihoitajan oivallus: ”Oman rajallisuuden ymmärtäminen on tärkeä taito”

Mainos
Mainos